Potkua Suomen talouteen

Tiistai 14.4.2015 klo 15.25 - Taisto Miettinen

EU-jäsenmaksut

EU:lta on vaadittava enemmän ja maksettava vähemmän. Suomi on ollut nettomaksaja jo pitkään (Suomen EU-jäsenmaksut). Suomen nettomaksu on n. 1 miljardi. Monet maat ovat saaneet jäsenmaksuihinsa alennuksen. Suomi on maksanut myös muiden maiden puolesta. Vuoden 2012 uutisen mukaan niitä olisi kertynyt tuolloin jo 2,4 miljardia euroa. Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitus on pelkästään tänä vuonna valtion budjetin mukaan 136 miljoonaa euroa. Suomi ei ole hakenut maksuihin alennusta. Miksi ? Siihen vastatkoon siitä vastuussa olevat tahot.

Tukipaketit

Suomen Kreikan vastuut ovat yli 7 miljardia euroa. Kreikka on lähes maksukyvytön, jolloin Suomen Kreikka lainat ovat lähes arvottomia.

Valtionvarainministeriön raportin 2015 johtopäätökset s. 52 mukaan parempi vaihtoehto nykyistä vakaamman talous- ja rahaliiton luomiselle on pyrkiä vahvistamaan jäsenvaltioiden vastuuta omasta talouspolitiikastaan ja palauttaa no bailout-säännön uskottavuus. No bail-out -periaatteen uskottavuuden varmistaminen edellyttää, että EU:n jäsenvaltion ajautuessa taloudelliseen ahdinkoon unionilla on tosiasialliset edellytykset päästää maa tarvittaessa maksukyvyttömyyden tilaan ja velkasaneeraukseen. Käytännössä tämä edellyttää sellaisten järjestelmien kehittämistä, joiden avulla jäsenvaltion maksukyvyttömyyden taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia voidaan rajoittaa sekä jäsenvaltiossa itsessään että koko euroalueen tasolla.

Perusuomalaiset vastustivat tukipaketteja jo viime eduskuntavaalien aikaan. Tuolloin erään muun puolueen poliitikon mielestä kysymyksessä oli Suomelle hyvä bisnes. Kyllä - hyvä bisnes, kansalle vakuutettiin. Nyt muutkin ovat heräneet todellisuuteen. Kullakin maalla tulee olla vastuu omasta talouspolitiikastaan sekä  Suomen rahasiirrot ulkomaille tulee olla erityistarkkailun kohteena.

Kehitysapu

Kehitysapu kannattaisi antaa suomalaisina palveluina ja tuotteina sekä myös paikan päällä, jotka lisäävät suomalaista työllisyyttä.

Kehitysapua on ehdotettu annettavan osittain myös suoraan kansalaisilta ja yrityksiltä heidän itse valitsemiin kohteisiin, joka olisi verotuksessa vähennyskelpoinen.

Maahanmuutto

Viittaan asian osalta aiempaan blogiini: maahanmuuton kustannukset oikeudenmukaisuusnäkemyksenä .

Pienet yritykset

Monen pienen yrityksen ongelmana on työntekijän palkkaaminen, varsinkin jos valinta osuu väärään henkilöön. Tämä voi tarkoittaa käytännössä yrityksen ajautumista vaikeuksiin ja jopa konkurssiin. Työntekijöiden koeaika tulee voida sopia mikroyrityksissä pitemmäksi sekä irtisanomissuojaan tehdä muutoksia. Myös ALV-rajaa tulee nostaa nykyisestä 8.500 €:sta (2016 10.000 €). 

Jo yli kymmenen vuoden ajan uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001-2012 yli 250 hengen suuryritykset palkkasivat 7164 henkeä. Pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle (yrittäjyys Suomessa). Yrittäjyyden kynnystä on alennettava tukemalla yritystoiminnan aloittamista esim. mahdollisuudella saada ansiosidonnaista päivärahaa yrityksen alkutaipaleella tai laajemmalla starttirahan käyttöönotolla.

Holhouksen ja byrokratian vähentäminen

Yhteiskunnan holhousta ja byrokratiaa tulee vähentää. Näin on esim. kauppojen ja muiden palvelualan yritysten aukioloaikojen osalta. Kauppojen aukioloajat ovat laissa säännelty, josta poikkeaminen vaatii erillisen luvan. Eri kaupat asetetaan laissa eri asemaan. Myös esim. kampaamot joutuvat hakemaan maksullisen poikkeusluvan itsenäisyyspäivän aukioloon. Uskon, että yrittäjät kykenevät itsenäisesti ratkaisemaan sen, kannattaako liikettä pitää auki jonain päivänä vai ei. Laajemmat aukioloajat lisäisivät myös työllisyyttä.

Turha sääntely ja niiden valvonta lisää myös hallinnollisia kustannuksia, joka jää viime kädessä veromaksajan maksettavaksi taikka vyörytetään yrityksen maksamana lopullisille kuluttajille. Sinä siis maksat siitä viime kädessä joka tapauksessa.

Autoverotuksen osalta viittaan aiempaan blogiini: Suomen autoverotuskukkanen historiaan ? 

Työnteko kannustavaksi

Työn vastaanottaminen tai yrittäjäksi ryhtyminen tulee olla kannattavampaa kuin työttömänä olo. Näin ei aina ole. Työttömään saamat lyhytkestoiset työt voivat johtaa tilanteeseen, jossa työnhakija menettää työttömyyskorvauksen ja saa työstä korvauksen, joka on miltei vastaavaa tasoa kuin työttömyyskorvaus. Ko. tilanne ei luonnollisestikaan kannusta työntekoon. Myös etuudet voivat olla epäkannustavia työntekoon.

Yritysverotuksen painopiste

Yhtiöiden verotuksen sijaan painopistettä tulee siirtää osakkaan verotukseen eli tilanteeseen, jossa varoja nostetaan yrityksestä. Mikäli yritykseen jää enemmän rahaa, kannustaa se yrityksiä uusiin investointeihin, joka osaltaan lisää työllisyyttä.

Yhteiskunnan tehokkuus

Tekninen liikenneverkko tulee olla sekä julkisen liikenteen että tieverkoston osalta mahdollisimman tehokas ja ympäristöä säästävä. Tämä tulee esille erityisesti metropolialueella. Jokainen meistä käyttäisi aikaa varmasti muuhun kuin ruuhkissa istumiseen, oli kyse sitten työnteosta tai vapaa-ajasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtion talous, Kreikan tukipaketti, EU-jäsenmaksu

Suomen Kreikka-lainojen markkina-arvosta

Lauantai 7.2.2015 klo 11.53 - Taisto Miettinen

Perussuomalaisten jättämässä välikysymyksessä hallitukselta kysyttiin, mitkä ovat Suomen kokonaisvastuut Kreikan ja muiden kriisimaiden tukipaketeissa ja onko Suomi valmis leikkaamaan kriisimaiden velkoja suomalaisen veronmaksajan tappioksi. 

Eduskunta äänesti eilen täysistunnossaan hallituksen luottamuksesta liittyen välikysymykseen. Hallitus sai luottamuksen äänin 97-81.

Asiassa käytiin keskustelua Suomen myöntämistä lainoista ja niiden arvosta.

Nordean pääanalyytikko: Suomen Kreikka-lainat jo lähes arvottomia, joka ohessa: http://newsroom.nordea.com/fi/blogpost/suomen-kreikka-lainat-jo-lahes-arvottomia/ Kirjoituksen mukaan "Äänestäjät ansaitsevat todenmukaisen arvion Kreikan tukemisen realistisista kustannuksista, vaihtoehdoista ja riskeistä tässä ja nyt - ei mielikuvistusmaailmassa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kreikka, laina, tuki, perussuomalaiset

Köyhät suomalaiset rikkaiden ulkomaalaisten asialla

Perjantai 12.4.2013 klo 20.27 - Taisto Miettinen

EKP:n tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat köyhiä, jos suomalaisia verrataan mm. Kyproslaisiin, Espanjalaisiin ja Kreikkalaisiin kotitalouksien nettovarallisuuden perusteella. Kotitalouksien nettovarallisuus on esim. Kypros 266.900 €, Espanja 182.700 €, Kreikka 101.900 € ja Suomi 85.800 € (lähde HS 11.4)

Kypros on saamassa keväällä 10 miljardin tukipaketin. Myös muut maat ovat saaneet lähiaikoina (2012) tukea. Suomen osuus euromaiden 100 miljardin euron sitoumuksesta Espanjalle oli noin 1,79 miljardia euroa ja ERVV:n lainasta Kreikalle noin 2,2 miljardia euroa. Suomen ajallaan saamat vakuudet olivat 40 prosenttia näistä määristä eli noin 0,72 miljardia euroa ja 0,88 miljardia euroa. (Lähde VM muistio 15.3.2013).

Tilannetta voitaneen verrata yritykseen. Mikäli yritys tarvitsee rahoitusta, niin joko omistajat panostavat yritykseen taikka rahoitusta haetaan muualta. Mikäli rahoitus hoidetaan muualta, niin tällöin riskin kantavat luonnollisesti sen rahoittajat eli tässä tapauksessa muut maat. Mikäli yrityksen varoja nostetaan yrityksestä liikaa, niin yrityksen omistajat rikastuvat yrityksen sijaan. Kotitalouksien nettovarallisuuden perusteella ns. köyhien maiden kansalaiset ovatkin rikkaita maan talouden sijaan.

Vaikka tämä tukiasia onkin vain yksi näkökulma Euroopan Unionissa, niin ymmärrän hyvin sen, miksi jotkut suhtautuvat siihen kielteisesti ainakin tästä näkökulmasta.

2 kommenttia . Avainsanat: EKP, espanja, kotitaloudet, kreikka, kypros, suomi, tuki, tukilaina, tukipaketti, valtiovarainministeriö