Suvaitsevaisuus koetuksella Kauniaisissa - päivitetty 28.1

Lauantai 5.11.2016 klo 13.25 - taisto miettinen

Kauniaisten kaupunki on sitoutunut ottamaan vuosittain 10 kiintiöpakolaista kaupunginvaltuuston vuonna 2013 tekemän päätöksen mukaisesti. Tämän lisäksi KV päätti 13.6.2016, että kaupunki sitoutuu antamaan kuntapaikan ELY-keskuksen osoittaman laskennallisen osuuden mukaisesti (12 henkilöä) niille turvapaikanhakijoille, jotka saavat myönteisen oleskelulupapäätöksen. 

Kauniaisten kaupungilla ei ole ollut tuolla hetkellä vapaita vuokra-asuntoja ja asuntojonossa oli kaupungilta saadun tiedon mukaan 97 ruokakuntaa/perhettä. Saadun tiedon mukaan uudet tp-hakijat ohittavat ko. ruokakunnat. Päätöksestä jätetyn eriävän mielipiteen mukaan ”Ei voida pitää oikeudenmukaisena tilannetta, jossa muut henkilöt asetettaisiin etusijalle kuntalaisiin nähden. Asuntojonossa ei saa olla ohituskaistoja.”

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr on hakenut tilapäistä rakennuslupaa perheryhmäkodin toiminnalle, koska kiinteistön nykyinen käyttötarkoitus on asuminen. Perheryhmäkodin perustaa ja sen toiminnasta vastaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr, joka on solminut palvelusopimuksen tästä Kauniaisten kaupungin kanssa. Palvelusopimus perustuu ELY-keskuksen ja Kauniaisten kaupungin välillä solmittuun sopimukseen. Perheryhmäkoti on tarkoitettu ilman huoltajaa Suomeen saapuneiden, oleskeluluvan saaneiden alaikäisten pakolaisnuorten asunnoksi. Nuoret asuvat perheryhmäkodissa pääsääntöisesti kunnes täyttävät 18 vuotta. Perheryhmäkodissa asuu 7-9 lasta/nuorta. Henkilökuntaa on saman verran kuin lapsia ja he tekevät työtä kolmessa vuorossa, mikä tarkoittaa, että kerralla paikalla on 1-2 aikuista.

Asiasta on tehty myönteinen päätös rakennuslautakunnassa 28.9.2016. Asiassa on tehty myös naapurihuomautus, jossa kahdentoista (12) lähikiinteistön omistajat ovat huomauttaneet mm. talon varustetason ylittävän keskitason ja antavan siten väärän kuvan keskivertosuomalaisen todellisesta arkipäivästä. Rakennuslautakunta on 26.10.2016 myöntänyt rakennustöiden aloittamisoikeuden.

Kauniaisten sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen 21.9.2016 mukaan ”Sopimuksen mukaisesti perheryhmäkotiin sijoitetaan yhdeksän lasta, ja yhden hoitovuorokauden hinta on 259 euroa per lapsi….Sopimuksen arvo on noin 850 000 euroa vuositasolla, mikä ylittää hankintalain kynnysarvon. Hankintalain 27 §:n 1. momentin mukaisesti hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta ennalta-arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Päätöksen mukaan "Valtio korvaa alaikäisten, ilman huoltajaa maassa oleskelevien turvapaikanhakijoiden kustannukset toteutuneen mukaisesti kaupungille."

Migrin tavoite tp-hakijan majoituskustannukseksi on 37 euroa per vuorokausi.

Kauniaisten valtuuston muodostaa 18/35 enemmistöinen RKP. Asiasta päättävän rakennuslautakunnan, samoin kuin sosiaalilautakunnan muodostaa myös RKP valtainen enemmistö. Käyttötarkoituksen muutoksen kohteena olevan talon omistaa RKP:n entinen kaupunginvaltuutettu (-9/2015), joka oli yrittänyt myydä taloaan tuloksetta.

Hallituksen tavoite on ollut vähentää Suomen vetovoimatekijöitä pienentääkseen tulijoiden määrää. Asiassa voidaan perustellusti pohtia sitä, millainen vaikutus netissä leviävistä talon kuvista on tänne tulemaan kiinnostuneille turvapaikanhakijoille taikka täällä jo oleville henkilöille. Toimivatko ne houkuttimina taikka tasovaatimuksina?

Voidaan myös pohtia sitä, mikä olisi asenne, jos naapuritontille tulisi vastaava pienimuotoinen nuorisokoti. Olisiko reagointi erilainen, jos kysymyksessä ei olisi tp-koti? Olisiko asiaa tuolloin millään tavoin edes uutisoitu, kun naapurusto käyttää lainmukaista oikeutta huomautuksen tekemiseen rakennushankkeessa heitä asiasta kuultaessa? Ainakaan keskustelua ei olisi tuolloin värittänyt rasismileima.

Asiassa voidaan myös perustellusti kysyä hankintalain edellysten täyttymistä. Hankintalain 27 §:n 3-kohdassa mainitaan 1. ehdoton välttämättömyys, 2. ennalta-arvaamaton syy sekä myös 3. äärimmäinen kiire. Kaikkien edellä mainittujen edellysten täytyy toteutua. Tiedossani ei ole se, kuinka kaikki ko. edellytykset täyttyvät. Onko valtuuston päätös 13.6.2016 ehdoton välttämättömyys ja ennalta-arvaamaton syy? Mikä on äärimmäinen kiire ja ketä se on koskenut, talon omistajaa vuokratulojen saamiseksi vai hakijoita? Ainakaan valtuusto ei ole asettanut aikarajaa taikka äärimmäistä kiirettä eikä Kauniaisten kaupungilla ole ollut vastaavaa äärimmäistä kiirettä 97 asuntojonossa olevan ruokakunnan osalta. Voidaankin perustellusti kysyä johtaako hallitsematon maahanmuutto hallitsemattomaan lainkäyttöön.

Asiaa on uutisoitu laajalti YLEHSHS kaupunkiYLE svenska, YLE svenskaMV lehti, MV lehtiNykysuomi, MTV3, YLE nyheter, Talouselämä

Keskustelua mm. Suomi24Suomi24 

Lisäyksiä blogiin

Myöhempää kirjoittelua asiasta Länsiväylä, Suomen kuvalehtiKaunis Grani, Livejournal, Talouselämä, HS, YLE, YLE svenska, Helsingin uutiset

Suomi ensin- Kauniainen mielenilmaus 12.11.2016 

Suomen kuvalehti 9.11.2016 mukaan "Aivan lakien mukaan tilanne ei ole Kauniaisissa edennyt. Kaupunki ei ole noudattanut hankintalakia, kun se on tehnyt sopimuksen Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa."

Rakennustöiden aloittamisoikeutta koskeva valitus on hylätty. Kaunis Grani ja HS haastatteluiden mukaan ryhmäperhekodin toiminta voidaan aloittaa ennen joulua. Varsinainen valitusasia asunnon käyttötarkoituksen muutoksesta ei ole vielä lainvoimainen. Voidaanko ryhmäperhekotitoiminta aloittaa siitä huolimatta ? MRL 144 §:n mukainen rakennustöiden aloittamisoikeus on eri asia kuin kaavan vastaisen toiminnan aloittaminen, jota MRL 144 § ei koske. Jos käyttötarkoituspäätös kumoutuisi, niin tuossa tilanteessa toimintaa olisi harjoitettu kaavan vastaisesti. Tämä ei voine olla mahdollista ?

Aloittamisoikeuteen liittyvän valituksen käsittely ei ole ollut esillä päätöksen tehneessä rakennuslautakunnassa, vaan kaupungin lausunto on annettu kaikessa hiljaisuudessa normaalista tavasta poiketen päätöksen tehneen lautakunnan ulkopuolella.

Eräs mielenkiintoinen kysymys on myös se, kuinka lautakunnan jäsenet ovat voineet varmistua siitä, etteivät he ole esteellisiä asian käsittelyyn. Lautakuntien RKP-puheenjohtajat (LV ja YLE) ovat ilmoittaneet, etteivät he ole tienneet kiinteistön RKP-omistajasta. Rakennuslautakunnan päätöksestä 28.9 kuitenkin ilmenee, että hakijana on kiinteistön omistaja ja rakennuslupahakemuksessa on kiinteistön omistajan nimi yhteystietoineen. 

Kauniaisten kaupungilla on ollut päätöksen mukaan sopimuksen tekeminen ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja ole voitu noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta ennalta-arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Todettakoon, että julkiset hankinnat sivujen mukaan (www.hilma.fi) hakusanalla perheryhmäkoti haettuna ainakaan Lieksalla ja Ääneskoskella ei ole ollut vastaavaa kiirettä, vaan hankinta on meneillään normaalina kilpailutuksena. Mikä lienee aiheuttanut ko. ehdottoman välttämättömän, ennalta-arvaamattoman ja äärimäisen kiireen Kauniaisissa ?

Hoitosuhde perheryhmäkodissa on 1/1 eli yksi lapsi/hoitaja. Vertailuna todettakoon, että päiväkodissa alle 3v on 4 lasta/työntekijä ja yli 3v on 8 lasta/työntekijä. Vanhustenhoitajien vähimmäismitoitus on 0,5 eli hoitaja/2 vanhusta.

Naapurikiinteistöjen huomautus ja valitus sekä kaupungin vastine 25.1 (rakennuslautakunnan päätös liitteineen)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: suvaitsevaisuus, maahanmuutto, kauniainen, grankulla, indvandring, fördragsamhet, esteellisys, hankintalaki, aloittamisoikeus

Hallitsematon maahanmuutto johtaa hallitsemattomaan lainkäyttöön

Keskiviikko 21.10.2015 klo 14.26 - Taisto Miettinen

Ihmiset / yritykset eriarvoisessa asemassa lain edessä

Espoon kaupungin viranomaisia on kehotettu toimimaan mahdollisimman joustavasti pakolaisasioissa. Oletettavasti tilanne on näin myös muualla päin Suomea.  Tämä on johtanut siihen, että kaupunki / rakennusvalvonta saattaa ihmiset eriarvoiseen asemaan lain edessä sekä lupien hakemisen osalta että toisaalta valikoivan yritystoiminnan tukemisen muodossa.

Espoon Siikajärvelle vastaanottokeskuksen parkkipaikalle on pystytetty konttirivitalo. Konttirivitalolle ei ole haettu rakennus- tms lupaa MRL:n mukaisesti.

MRL 125 §:n mukaan ”Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa.” MRL 172 §:n mukaan ”Rakennusvalvontaviranomainen voi 172 §:ssä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, jos kysymys on tilapäisen rakennuksen rakentamisesta enintään viiden vuoden ajaksi.” 

MRL 180 §:n mukaan ”Jos rakennustyöhön tai muuhun toimenpiteeseen ryhdytään tai se toteutetaan vastoin tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka myönnetyn luvan tai viranomaishyväksynnän vastaisesti, rakennustarkastajalla tai rakennusvalvontaa suorittavalla kunnan muulla viranhaltijalla on oikeus kirjallisesti annettavalla määräyksellä keskeyttää työ.”

Kaupungin rakennusvalvonnan tiedossa on ko. luvaton rakentaminen. Kaupunki / rakennusvalvonta ei ole kuitenkaan tietojemme mukaan keskeyttänyt ko. rakennustöitä eikä MRL 182 §:n mukaisesti velvoittanut niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty.

Asioiden käsittely ja niiden aikataulu tulee olla yhdenmukaista.

2 kommenttia . Avainsanat: maahanmuutto, lainkäyttö, rakentaminen

Maahanmuuton kustannukset - oikeudenmukaisuusnäkemyksenä

Lauantai 14.2.2015 klo 17.43 - Taisto Miettinen

Kansan mielestä valtion menoja maahanmuutosta (42%) ja kehitysyhteistyöstä (35%) halutaan leikata. Maahanmuutossa ja kehitysyhteistyössä sekä niiden kustannuksissa on käsitykseni mukaan kyse oikeudenmukaisuus-ajattelusta. Kotimaassa kaikenlaisia etuuksia halutaan leikata ja on leikattukin laman aikana. Asiassa koetaan epäoikeudenmukaiseksi se, että maahanmuuttoon ja kehitysyhteistyöhön liittyviä kustannuksia ei vastaavasti leikata, vaan niitä halutaan jopa korottaa.

Asuminen on kaikille tärkeä asia. Epäoikeudenmukaiseksi koetaan myös tilanne, että esim. kun sinä veronmaksajana odotat perheellesi asuntoa, niin maahanmuuttaja saattaa ohittaa sinut jonossa.

Myöskin työ/työpaikka on kaikille tärkeä asia ja mahdollinen oma työttömyys nähdään myös oikeudenmukaisuuskysymyksenä maahanmuuton lisäämisessä. EVA:n tutkimuksen mukaan ”Suomi tarvitsee vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi. Maahanmuuton lisäämisellä voidaan kasvattaa työikäisen väestön määrää ja tavoitella työllisyysasteen nostamista. Työn tarjonnan lisäys johtaa vääjäämättä myös työn kysynnän kasvuun.” Maahanmuutto kasvattaa työikäisen väestön määrää, näin on. Työikäisen väestön lisääminen ei kuitenkaan paranna työllisyyttä, vaan lisää työttömien lukumäärää. Raportin päätelmän mukaan työttömien lukumäärän kasvattaminen siten vähentäisi työttömyyttä. Yhtälöä on vaikea ymmärtää. Suomalaiset haluavat itselleen töitä, joka vaatimus on oikeudenmukainen.

On hienoa, että voimme olla auttamassa maahanmuuttajia ja ulkomailla hätää kärsiviä. Tämä on oikeudenmukaista. Tähän liittyvät kustannukset halutaan kuitenkin mitoittaa valtion talouteen. Tämäkin on oikeudenmukaista niitä kohtaan, jotka ovat tehneet töitä yhteiskunnan varojen eteen. Jos sinulla ei ole varaa hankkia leipää perheesi pöytään, niin jakaisitko näitä vähäisiä varojasi muualle tai ottaisitko sinä siihen jopa lisää lainaa? En lähtökohtaisesti usko siihen. Jos sinun taloutesi ei ole kunnossa, niin on melko varmaa, että käytät varasi oman taloutesi tasapainottamiseen. Myös valtion odotetaan toimivan vastaavasti omaa rahapussia hoitaessaan. Tämäkin asia koetaan oikeudenmukaiseksi.

Valtion taloutta tulee hoitaa siten, että kansalaisilla on hyvä olla. Kun kansalaisilla on hyvä olla, niin on oikeudenmukaista jakaa hyvää myös muillekin. Tämän vuoksi valtiomme talous tulee saattaa pikaisesti kuntoon.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lehdet-suomalaiset-leikkaisivat-eniten-maahanmuutosta/4763266

http://www.eva.fi/blog/2015/01/29/eva-analyysi-tulevaisuuden-tekijat-suomi-ei-parjaa-ilman-maahanmuuttoa/

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtion talous, maahanmuutto

Mielipiteiden rikkaus on voimavaramme - vai onko ?

Lauantai 14.2.2015 klo 10.26 - Taisto Miettinen

Perussuomalaisten ohjelmissa on yhtenä kohtana maahanmuuttopolitiikka. Perussuomalaiset tunnetaan tästä näkemyksestä ilmeisesti parhaiten, vaikka se ei ole olennaisin perussuomalaisten ajama asia maamme niin moninaisissa asioissa. Mitä muita perussuomalaisten ajamia asioita tiedät? Tiedätkö perussuomalaisten ajamista esim. maaseutu-, puolustus-, koulutus-, vero-, elinkeino-, oikeus-, kunta- ja energiapolitiikasta?

Miksi muita perussuomalaisten ajamia asioita ei tunneta? Tämä on sen vuoksi, että muiden suurten puolueiden ohjelmissa maahanmuuttoa ei ole haluttu tuoda esille ja perussuomalaiset erottuvat muista suurista puolueista tämän perusteella. Kaikki taikka ainakin monet perussuomalaiset puoluejohtajaa myöten leimataan tämän perusteella maahanmuuttovastaisiksi ja jopa rasisteiksi, unohtaen samalla muut puolueen ajamat asiat.

Tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat säästää näistä seikoista 1. maahanmuutto 42 %, kehitysyhteistyö 35% ja 3. kansainvälinen kriisien hallinta 32 %. On erikoista, että miltei puolet Suomen kansasta haluaa maahanmuuton kustannusten pienentämistä, mutta samalla yleisen käsityksen mukaan maahanmuuttoa ei saisi kuitenkaan tuoda asiana esille. Vastaava ilmiö ilmenee myös muissa asioissa, joita on nostettu esille. Jos perussuomalaiset eivät toisi säästökohteeksi toivottua maahanmuuttopolitiikkaa keskusteltavaksi, niin kuka sen toisi? Ei ainakaan kukaan muu suurista puolueista, koska silloin leimautuisi samalla rasistiksi.

Pidän rikkautena sitä, että asia kuin asia voidaan tuoda esille ja asiasta voidaan keskustella rakentavasti ilman leimautumista. On rikkaus, että meillä on erilaisia mielipiteitä, erilaisia puolueita ja erilaisia puolueiden jäseniä. On melkoisen pölhöpopulismista ajatella, että jokainen puolueen jäsen olisi samasta puusta veistetty.

Mielipiderikasta ystävänpäivää kaikille

Muihin ohjelmiin voit tutustua http://www.perussuomalaiset.fi/
Tutkimus http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lehdet-suomalaiset-leikkaisivat-eniten-maahanmuutosta/4763266

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maahanmuutto, perussuomalaiset, mielipiteen vapaus