Valtuustoaloite

Maanantai 27.4.2015 klo 16.44 - Taisto Miettinen

VALTUUSTOALOITE 27.4.2015

1. Kauniaisten kaupungin hallintosääntöön / kaupunginhallituksen tehtäviin on lisättävä paikkajakotoimikunnan nimeäminen luottamushenkilövalintoja varten.

Kauniaisten kaupungin hallintosäännön kohtaan 1.1 (kaupunginhallituksen tehtävät) taikka muualle tulee lisätä omana kohtanaan esim. seuraavaa:

Kaupunginhallitus nimeää Kauniaisten paikkajakotoimikunnan, jossa on asemansa perusteella edustettuna kunkin valtuustossa olevan ryhmän valitsema edustaja ja hänelle valittu varaedustaja. Paikkajakotoimikunnan tehtävänä on valmistella poliittisten ryhmien kesken valtuustokautta koskevia luottamushenkilövalintoja yhteisesti sovittua pisteytysjärjestelmää käyttäen.

 2. Toissijaisesti kaupunginhallituksen tulee päättää pysyvän paikkajakotoimikunnan perustamisesta luottamushenkilövalintoja varten edellä mainitun mukaisesti.

Hallintosäännön 1 kohdan mukaan ”Kaupunginhallitus voi päättää sen tai jonkin lautakunnan alaisuudessa toimivan toimikunnan asettamisesta määrättyä tehtävää varten.”

Aikataulu: paikkajakotoimikunta tulee perustaa vuoden 2017 kunnallisvaalien luottamushenkilövalintoihin

Vastaava toimikunta ja pisteytysjärjestelmä on käytössä mm. Kirkkonummella ja Espoossa.

Järjestelmä on läpinäkyvä ja tasapuolinen kaikkia puolueita kohtaan sekä siitä on hyviä kokemuksia ko. kaupungeissa.

Liitteet:

Espoon paikkajakotoimikunnan pelisäännöt ja pisteytysjärjestelmä

Kirkkonummen johtosääntö (1. luku 4 § kohta 20) ja pisteytysjärjestelmä

KOMMENTIT ALOITTEESEEN (lähetin aloitteen etukäteen kunkin puolueen edustajille)

Sain ennen valtuuston kokousta pari kommenttia.

1. Esitystä oli ymmärretty siten, että virkamiehet päättäisivät luottamusmiespaikoista: Paikkajakotoimikunta koostuu esityksen mukaisesti "asemansa perusteella edustettuna kunkin valtuustossa olevan ryhmän valitsema edustaja ja hänelle valittu varaedustaja." Paikkajakotoimikunta ei siis koostu kunnan virkamiehistä, vaan puolueiden edustajista. Kunta vain huolehtii siitä, että toimikunta asetetaan. Puolueet siten päättävät yhdessä paikoista ja "pelisäännöistä", ei virkamiehet.

Nykysysteemissä paikoista ei ole päätetty yhdessä eri puolueiden kanssa, vaan paikkajaoista sovitaan salaisesti suurimpien puolueiden kesken ja jäljelle jääneet paikat annetaan pienille puolueille keskenään sovittavaksi.

2. Toisen kommentin mukaan hallintosäännön muuttamisesta tai toimikunnan perustamisesta ei voisi tehdä aloitetta. Kaupungin säännöistä, määräyksistä yms. ja niiden muuttamisesta voidaan tehdä aloite, samoin kuin kunnanhallituksen asettaman toimikunnan päättämisestä. Asia käyty läpi mm. kaupungin lakimiehen kanssa.

Paikkajakotoimikunnan perustaminen on (kuten aloitteessa olen todennut)

- demokraattista (puolueet saavat äänimäärän mukaisen osuuden luottamusmiespaikoista)

- läpinäkyvää (puolueet yhdessä päättävät paikoista, jolloin ei synny myöskään epäselvyyttä kuten tilanne oli valtuuston puheenjohtajan paikan osalta vuodenvaihteessa kts. alla mainittu mielipidekirjoitukseni).

Käsitykseni mukaan vastustaminen ko. paikkajakotoimikunnan perustamiseen voisi käytännössä perustua vain siihen, että jokin puolue katsoisi olevansa oikeutettu saamaan enemmän kuin vaalien mukainen äänimäärä oikeuttaa. Toisena perusteena voisi olla se, että läpinäkyvyyden sijaan paikoista haluttaisiin päättää vanhakantaisesti "kammareissa" aidon yhteisen sopimisen sijaan. 

Toimikunta on ollut käytössä naapurikunnissa mm. Espoossa ja Kirkkonummella.

Kuten kirjoitin Kaunis Granin mielipidekirjoituksessani s. 11 (luottamustehtävien jakoon pelisäännöt), niin nähtäväksi jää, kuinka avoimia Kauniaisissa käytännössä halutaan olla. Vastustaako joku puolue demokratiaa ja avoimuutta ?

Tulen informoimaan sivullani asian etenemisestä.

Lue lisää »

2 kommenttia . Avainsanat: valtuustoaloite

Kauniaisten äänet

Keskiviikko 22.4.2015 klo 13.07 - Taisto Miettinen

Eduskuntavaalit 2015, Kauniaisten äänet  
Ehdokas Äänimäärä K-määrä puolue %osuus ääni ulos ääni pj:lle pj %osuus
               
Veronica REHN-KIVI (rkp) 687 2444 2307 29,78 1620 1122 48,63
Tapani ALA-REINIKKA (kok) 213 404 2081 10,24 1868 556 26,72
Vesa HELKKULA (kesk) 55 372 349 15,76 294    
Taisto MIETTINEN (ps) 49 703 319 30,72 126,5 48,5 15,20
Petri S J LEHTINEN (ps) 17 575 319 10,66 126,5 48,5 15,20
Seija BUCTMAN (kd) 4 42 110 3,64 106    
Mailis VANSÉN (skp) 2 43 9 22,22 7    
Richard JÄRNEFELT (m11)
1 160 14 7,14 13    
             

Äänimäärä - Äänimäärä Kauniaisissa

K-määrä - Ehdokkaan kokonaisäänimäärä

Puolue - Puolueen saama äänimäärä Kauniaisissa

%osuus - Ehdokkaan saama prosenttiosuus puolueen äänimäärästä Kauniaisissa (PS:llä 2 ehdokasta, jolloin jaettu kahdella)

Ääni ulos - Ääni mennyt puolueen muulle ehdokkaalle Kauniaisten ulkopuolelle (PS:llä 2 ehdokasta, jolloin jaettu kahdella)

Ääni pj:lle - Ääni mennyt Kauniaisissa puolueen puheenjohtajalle paikallisen ehdokkaan sijaan (PS:llä 2 ehdokasta, jolloin jaettu kahdella)

pj %osuus - Puolueen puheenjohtajan saama prosentuaalinen osuus Kauniaislaisten äänistä (PS:llä 2 ehdokasta, jolloin jaettu kahdella)

Esim. RKP:n paikallinen ehdokas on saanut 687 (29,8 %) paikallista ääntä, jolloin hänen saamatta jääneet paikalliset äänet ovat 1620. RKP:n paikallisia ääniä mennyt Haglundille 1122 eli 48,6 %, joka mennyt käytännössä kaikkien Uusmaalaisten ehdokkaiden hyväksi paikallisen ehdokkaan sijaan.

Esim. Vastaavasti kokoomuslainen ehdokas saanut paikallisia ääniä 213 kpl (10,2 %) ja loppusouus 1868 ääntä mennyt muille Uusmaalaisille ehdokkaille. Stubbin osuus siitä 556 kpl, joka mennyt käytännössä kaikkien Uusmaalaisten ehdokkaiden hyväksi paikallisen ehdokkaan sijaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, äänimäärä, Kauniainen, Grankulla

Äänestätkö tuplat ?

Sunnuntai 19.4.2015 klo 8.35 - Taisto Miettinen

Eduskunnan keskeisin tehtävä on lakien säätäminen. Budjettivallan käyttäminen on lainsäädäntövallan ohella toinen eduskunnan perustehtävistä. Mielenkiintoni kohdistuu näihin molempiin eduskunnan päätehtäviin, joista molemmista minulla on akateeminen korkeakoulutus sekä pitkäaikainen työkokemus. Lienen ainoa Uudenmaan ehdokas, jolla akateeminen tuplatutkinto, ja vieläpä eduskunnan päätehtävistä. 

Jos sinulla olisi yritys tai huomattava omaisuus, niin antaisitko sen ns, maallikon hoidettavaksi, vai edellyttäisitkö henkilöltä ammattitaitoa ? Sama koskee valtiota, jossa päätetään sinua ja perhettäsi koskevista asioista, käytitte sen palveluita sitten aktiivisesti taikka passiivisesti. Päätöksenteko edellyttää erittäin useasti taloudellista, juridista sekä koulutuksellista tietämystä. 

Eduskuntaa odottaa vaikeuksien vyyhti, joka vaatii ammattitaitoa. Maan tilanne vaatii mm. 1. työllisyyden ja 2. valtion velan korjaamista sekä 3. oikeudenmukaisuuden lisäämistä. Nämä asiat ovat pääteemoinani. kokemukseni pohjalta. 

Muutama viikko sitten haastateltiin Martti Ahtisaarta. Hän kehotti kansalaisia kiinnittämään vaalilupausten sijaan huomioita siihen, kuka kykenee toteuttamaan asioita ja muutoksia. Poliittisiksi päättäjiksi on toivottu myös ihmisiä, jotka tuntevat ja tietävät pienituloisten ihmisten todellisuuden (YLE uutiset). Yhdyn edellä mainittuihin näkemyksiin, josta jälkimmäisestä asiasta olen kirjoittanut blogin: Arjesta vieraantuneet poliitikot.

Politiikka vaatii myöskin yhteistyökykyisiä henkilöitä yli puoluerajojen, jotka ovat kuitenkin samalla myös tarpeeksi sisukkaita ajamaan muutoksia läpi. Tätä sisukkuutta on tarvittu myös vaalityön aikana, josta voin nostaa esille vaalikylttiasian, jota hoidettiin kaikkien puolueiden ehdokkaiden hyväksi (17 päivää 2.4). Yhteistyötä on tehty mm. yhteisellä vaaliesitteellä ja  muulla mainonnalla sekä esitteiden jaolla yhteiseen lukuun. Tiedossani ei ole muiden ehdokkaiden yhteisiä vaaliesitteitä.

Sisukkuuden, ammattitaidon ja yhteistyökyvyn lisäksi nostan esille jaksamisen.  Rankka työ vaatii rankat huvit. Kullakin on huvinsa, minulla urheilu ja niihin liittyvät kilpailut. 

Nyt joukolla äänestämään. Muutetaan YLE vaalitentin katsojaluvat n. 6800 ääniksi. Nyt sinulla on mahdolisuus osaltasi vaikuttaa siihen, kuinka ammattitaitoisesti sinun ja perheesi asioita hoidetaan.​

Taisto Miettinen – Sisukas Suomalainen, vähäosaisen arjen tuntija

Varatuomari, Kauppatieteiden lisensiaatti, Kaupunginvaltuutettu, 10-kertainen maailmanmestari

Wife carrier – to the Parliament nr 75 video

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, vastuunkanto

Eukonkanto ja eduskunta

Lauantai 18.4.2015 klo 7.39 - Taisto Miettinen

Rosvopäällikkö Ronkaisen kerrotaan ryöstelleen naisia naapurikyliltä 1800-luvun Suomessa. Hän hyväksyi rosvojoukkoonsa ne miehet, jotka osoittivat väkevyytensä kantamalla ruissäkkiä pitkällä radalla, jossa oli vesi- ja kuivaesteitä. Tarinasta kehkeytyi Eukonkantokisa, tai toisinpäin, jossa on kisattu Sonkajärvellä vuodesta 1992 lukien. Kisa on levinnyt ympäri maailman. Tästä lienee kehittynyt myös suomalainen perinnetapa ns. morsiamen ryöstö häissä. Vai olisiko niin, että kisa on kehittynyt tästä perinteestä ?

YLE vaalitentti alkoi osaltani seuraavasti: Olet eukonkannon moninkertainen maailmanmestari, miten tästä on hyötyä politiikan teossa. Vastaukseni: Vaalilauseenani on, eukonkantaja vastuunkantajaksi eduskuntaan eli kantokykyä löytyy muutoinkin kuin eukonkannossa…….. 

Eukonkanto vaatii siten kantokykyä, kykyä kantaan maaliin asti parhaalla mahdollisella tuloksella, oli taakka mitä ja miten painava tahansa. Myös eduskunnassa vaaditaan kantokykyä – vastuunkantoa valtion ja kansalaisten mitä moninaisimmissa asioissa. Valitettavan usein virkakoneisto pakenee vastuuta, josta blogissani: Ei saa kiusaa – osa 2

Eukonkanto ja eduskuntatyö vaativat myös sisukkuutta. Kisassa sinun on oltava tarpeeksi sisukas juoksemaan, vaikka maitohapot painavat jaloissa. Kysymyksessä on rankin kilpailu, mitä olen kokenut minuutin aikana ja näitä kokemuksia ja kilpailuja on paljon. Vastaavasti eduskuntatyö vaatii sisukkuutta ajamaan asioita läpi ns. ”harmaan kiven”. Viime hallituskaudella asioiden ajaminen loppuun asti olisi vaatinut sisukkuutta, mutta sitä ei löytynyt eikä tavoitteissa onnistuttu.

Eukonkanto vaatii sisun lisäksi harjaantunutta ammattitaitoa: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Sitä ei tule muutoin kuin harjoittelulla. Eduskuntatyö vaatii myöskin harjaantuneisuutta eduskunnan päätehtävissä eli lakien säätämisessä ja valtion taloudessa, jotta kykenee toimimaan niissä parhaalla mahdollisella tavalla. Kuinka monista poliitikoista ko. harjaantuneisuutta löytyy ?

Eukonkannossa on kyse miehen ja naisen yhteistyöstä. Mikäli yhteistyö ja luottamus eivät suju, niin nainen vatkaa kantotyylistä riippuen mitä hankalimmilla tavoilla ja vaikeuttaa matkantekoa. Luottamuspulatilanteessa vesiesteellä nainen tuuppaa miestä selästä sekä itsensä ja päänsä vedenpinnan yläpuolelle horjuttaen miestä. Eukonkannossa kantajan on totuttava myös siihen, että vaikka kuinka voi päättää suunnan ja nopeuden, niin nainen on aina niskan päällä, kuten miehillä on tilanne kotona muutoinkin :-) Myös eduskuntatyö vaatii yhteistyötä puolueen jäsenien sekä myös muiden puolueiden jäsenien kanssa. Monesti joku on myös ns. niskan päällä sanomassa viimeisen sanan.

Eräässä ehdokkaan TV-mainoksessa sanotaan osuvasti, ”nyt tarvitaan sisua ja vastuunkantoa”. Jokainen voi miettiä, keiden kohdalla tämä toteutuu.

Wife carrier – to the Parliament video

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eukonkanto, eduskunta, sisu

Potkua Suomen talouteen

Tiistai 14.4.2015 klo 15.25 - Taisto Miettinen

EU-jäsenmaksut

EU:lta on vaadittava enemmän ja maksettava vähemmän. Suomi on ollut nettomaksaja jo pitkään (Suomen EU-jäsenmaksut). Suomen nettomaksu on n. 1 miljardi. Monet maat ovat saaneet jäsenmaksuihinsa alennuksen. Suomi on maksanut myös muiden maiden puolesta. Vuoden 2012 uutisen mukaan niitä olisi kertynyt tuolloin jo 2,4 miljardia euroa. Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitus on pelkästään tänä vuonna valtion budjetin mukaan 136 miljoonaa euroa. Suomi ei ole hakenut maksuihin alennusta. Miksi ? Siihen vastatkoon siitä vastuussa olevat tahot.

Tukipaketit

Suomen Kreikan vastuut ovat yli 7 miljardia euroa. Kreikka on lähes maksukyvytön, jolloin Suomen Kreikka lainat ovat lähes arvottomia.

Valtionvarainministeriön raportin 2015 johtopäätökset s. 52 mukaan parempi vaihtoehto nykyistä vakaamman talous- ja rahaliiton luomiselle on pyrkiä vahvistamaan jäsenvaltioiden vastuuta omasta talouspolitiikastaan ja palauttaa no bailout-säännön uskottavuus. No bail-out -periaatteen uskottavuuden varmistaminen edellyttää, että EU:n jäsenvaltion ajautuessa taloudelliseen ahdinkoon unionilla on tosiasialliset edellytykset päästää maa tarvittaessa maksukyvyttömyyden tilaan ja velkasaneeraukseen. Käytännössä tämä edellyttää sellaisten järjestelmien kehittämistä, joiden avulla jäsenvaltion maksukyvyttömyyden taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia voidaan rajoittaa sekä jäsenvaltiossa itsessään että koko euroalueen tasolla.

Perusuomalaiset vastustivat tukipaketteja jo viime eduskuntavaalien aikaan. Tuolloin erään muun puolueen poliitikon mielestä kysymyksessä oli Suomelle hyvä bisnes. Kyllä - hyvä bisnes, kansalle vakuutettiin. Nyt muutkin ovat heräneet todellisuuteen. Kullakin maalla tulee olla vastuu omasta talouspolitiikastaan sekä  Suomen rahasiirrot ulkomaille tulee olla erityistarkkailun kohteena.

Kehitysapu

Kehitysapu kannattaisi antaa suomalaisina palveluina ja tuotteina sekä myös paikan päällä, jotka lisäävät suomalaista työllisyyttä.

Kehitysapua on ehdotettu annettavan osittain myös suoraan kansalaisilta ja yrityksiltä heidän itse valitsemiin kohteisiin, joka olisi verotuksessa vähennyskelpoinen.

Maahanmuutto

Viittaan asian osalta aiempaan blogiini: maahanmuuton kustannukset oikeudenmukaisuusnäkemyksenä .

Pienet yritykset

Monen pienen yrityksen ongelmana on työntekijän palkkaaminen, varsinkin jos valinta osuu väärään henkilöön. Tämä voi tarkoittaa käytännössä yrityksen ajautumista vaikeuksiin ja jopa konkurssiin. Työntekijöiden koeaika tulee voida sopia mikroyrityksissä pitemmäksi sekä irtisanomissuojaan tehdä muutoksia. Myös ALV-rajaa tulee nostaa nykyisestä 8.500 €:sta (2016 10.000 €). 

Jo yli kymmenen vuoden ajan uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001-2012 yli 250 hengen suuryritykset palkkasivat 7164 henkeä. Pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle (yrittäjyys Suomessa). Yrittäjyyden kynnystä on alennettava tukemalla yritystoiminnan aloittamista esim. mahdollisuudella saada ansiosidonnaista päivärahaa yrityksen alkutaipaleella tai laajemmalla starttirahan käyttöönotolla.

Holhouksen ja byrokratian vähentäminen

Yhteiskunnan holhousta ja byrokratiaa tulee vähentää. Näin on esim. kauppojen ja muiden palvelualan yritysten aukioloaikojen osalta. Kauppojen aukioloajat ovat laissa säännelty, josta poikkeaminen vaatii erillisen luvan. Eri kaupat asetetaan laissa eri asemaan. Myös esim. kampaamot joutuvat hakemaan maksullisen poikkeusluvan itsenäisyyspäivän aukioloon. Uskon, että yrittäjät kykenevät itsenäisesti ratkaisemaan sen, kannattaako liikettä pitää auki jonain päivänä vai ei. Laajemmat aukioloajat lisäisivät myös työllisyyttä.

Turha sääntely ja niiden valvonta lisää myös hallinnollisia kustannuksia, joka jää viime kädessä veromaksajan maksettavaksi taikka vyörytetään yrityksen maksamana lopullisille kuluttajille. Sinä siis maksat siitä viime kädessä joka tapauksessa.

Autoverotuksen osalta viittaan aiempaan blogiini: Suomen autoverotuskukkanen historiaan ? 

Työnteko kannustavaksi

Työn vastaanottaminen tai yrittäjäksi ryhtyminen tulee olla kannattavampaa kuin työttömänä olo. Näin ei aina ole. Työttömään saamat lyhytkestoiset työt voivat johtaa tilanteeseen, jossa työnhakija menettää työttömyyskorvauksen ja saa työstä korvauksen, joka on miltei vastaavaa tasoa kuin työttömyyskorvaus. Ko. tilanne ei luonnollisestikaan kannusta työntekoon. Myös etuudet voivat olla epäkannustavia työntekoon.

Yritysverotuksen painopiste

Yhtiöiden verotuksen sijaan painopistettä tulee siirtää osakkaan verotukseen eli tilanteeseen, jossa varoja nostetaan yrityksestä. Mikäli yritykseen jää enemmän rahaa, kannustaa se yrityksiä uusiin investointeihin, joka osaltaan lisää työllisyyttä.

Yhteiskunnan tehokkuus

Tekninen liikenneverkko tulee olla sekä julkisen liikenteen että tieverkoston osalta mahdollisimman tehokas ja ympäristöä säästävä. Tämä tulee esille erityisesti metropolialueella. Jokainen meistä käyttäisi aikaa varmasti muuhun kuin ruuhkissa istumiseen, oli kyse sitten työnteosta tai vapaa-ajasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtion talous, Kreikan tukipaketti, EU-jäsenmaksu

Suomen autoverotuskukkanen historiaan ?

Maanantai 13.4.2015 klo 14.25 - Taisto Miettinen

Autovero otettiin Suomessa käyttöön 1958 voimaan tulleella lailla. Lakia säädettäessä eduskunta ilmoitti ”edellyttävänsä, että vero on vain tilapäinen ja valtion senhetkisestä poikkeuksellisen kireästä rahatilanteesta johtuva ja että verosta pyritään luopumaan etenkin halvemman hintaluokan ajoneuvojen osalta heti, kun valtiontalous antaa siihen mahdollisuuden."

Suomen EU-jäsenyyden myötä käytettynä tuotujen autojen autoveron määrittelyyn otettiin vuoden 1995 alusta käyttöön kaavamainen ikävähennyksen laskentasääntö. Komissio antoi Suomelle virallisen huomautuksen verokohtelusta 1998. 

Vuonna 1997 tehdyn valituksen perusteella EU:n komissio antoi Suomen hallitukselle nootin siitä, että käytetystä autosta peritään selvästi enemmän veroa kuin mitä voidaan ajatelle, että jäljellä olisi vastaavanlaisessa autossa Suomen markkinoilla. Nootin perusteella Suomi teki tarkennuksia autoverolakiin 1999. (Historiaa)

EY-tuomioistuimen päätöksessä 2002 Suomen autoverolain todettiin syrjivän käytetyn auton maahantuojaa ja käytettyjen autojen verotuksen olevan osittain perustamissopimuksen vastaista (C-101/00 Siilin ja KHO 2002:85). Päätöksen perusteella autoverolakia muutettiin vuonna 2003.

EU:n komissio nosti vuonna 2008 EY-tuomioistuimessa kanteen Suomea vastaan autoverosta kannettavan arvonlisäveron eli niin sanotun elv:n (ei-arvonlisävero) vuoksi. EY-tuomioistuin totesi 2009 Suomen valtion rikkoneen verotuksellaan EU-oikeutta (C-10/08). Ratkaisun perusteella maksettu arvonlisävero palautettiin autoverotuksiin, jotka on tehty vuosina 2006-2009  (tulli), Autoveron arvonlisäverotus lopetettiin lakimuutoksella 5/2009.

Moni haki päätöksen C-10/08 perusteella KHO:lta purkua aiempaan autoveropäätökseen aiemmin maahan tuotujen autojen osalta. KHO hylkäsi purkuhakemukset, joka johti vahingonkorvauskanteeseen. KKO ratkaisun 2013:58 mukaan vuosina 2002-2005 EU-alueelta tuotujen käytettyjen autojen autoverosta kannettiin virheellisesti ja EY-lainsäädännön vastaisesti arvonlisäveroa (elv). Korkein oikeus totesi elv-veron EU-oikeuden vastaisuuden niin ilmeiseksi, että valtio oli velvollinen maksamaan sen perusteella vahingonkorvausta (tulli). Asia koskee n. 30.000 (HS) käytetyn auton maahantuojaa.

Autoverolakia muutettiin vuoden 2008 alusta siten, että henkilöautojen autoveroprosentin suuruus porrastettiin auton ominaishiilidioksidipäästöjen perusteella

KHO päätökset (tulli 2014:182 ja 2014:183) mukaan tuontiautojen päästöperusteinen autoverotuskäytäntö voi olla syrjivää Euroopan unionin syrjimättömyysperiaatteen nojalla. KHO toteaa päätöksessä, että menettely, jossa tuontiauton autovero määrättiin hiilidioksidipäästöjen perusteella tekemättä syrjivyysarviointia, on Euroopan unionin oikeuden vastainen. Maahantuotu auto pitää verottaa sillä autoveroprosentilla, joka oli voimassa Suomessa sinä päivänä kun auto on ensirekisteröity toisessa maassa. Vanhempia autoja ei saa verottaa 2008 voimaan tulleiden, ja edelleen huhtikuussa 2012 kiristyneiden, co2-päästöihin perustuvien suurempien autoveroprosenttien mukaan. Tulli saa jatkossa määrätä autoveroa vain sen verran, kuin vastaavassa jo maassa olevassa autossa on veroa jäljellä (prosentilla jolla vastaava auto on aikanaan verotettu).

Eräässä tapauksessa (oma) maahan on tuotu autot vuosina 2003 ja 2004. Verotuspäätöksistä on tullin, hallinto-oikeuden ja KHO päätökset. Tämän jälkeen niistä on tehty C-10/08 perusteella purkuhakemus KHO:een, joka on hylätty. Päätöksen KKO 2013:58 jälkeen asiasta on tehty korvaushakemus, jossa odotetaan edelleen aiheettomasti perityn veron palautusta. Aikaa aiheettomasti maksetun veron palauttamiseen on kulunut siten jo yli 11v, joka on EU-säännösten vastaisesti ollut valtiolla ”lainassa”.

Suomen valtio on pitänyt ”kynsin ja hampain” kiinni autoverotuslinjastaan, jonka on todettu olleen useita kertoja EU-oikeuden vastainen. Valituskäsittelyihin on kulunut kansalaisilta sekä viranomaisilta miljoonia työtunteja, joka on ollut täysin hukkaan heitettyä aikaa siihen verrattuna, että Suomen säännökset vastaisivat EU-oikeutta. Jääräpäisyys-linjanveto on maksanut "maltaita" yhteiskunnalle ja viime kädessä veronmaksajille. Perussuomalaisten ajamalla autoverotuksen poistamisella tästäkin byrokratiasta ja kuluerästä sekä kansalaisten ”kyykyttämisestä” päästäisiin eroon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: autovero, byrokratia

Ei saa kiusaa - osa 2

Sunnuntai 12.4.2015 klo 8.27 - Taisto Miettinen

Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelman pääteemojen mukaan ”Monesti kiusaajia ovat myös viranomaiset, jotka kohtelevat kansalaisia epäoikeudenmukaisesti esimerkiksi pompottelemalla heitä luukulta toiselle. Myös turha sääntely voidaan nähdä kiusaamisena.”

Hyvän hallinnon periaatteet määritellään hallintolaissa, jonka 6 §:n (hallinnon oikeusperiaatteet) mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Monilla on ollut ongelmia saada vastauksia esittämiinsä kysymyksiin sekä yleensä tietoa siitä, kuka vastaa ko. asian käsittelystä. Hallintolain 8 §:n (neuvonta) mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin.  Tiedusteluihin vastaaminen saattaa kuitenkin kestää, jos vastauksen vaikeassa asiassa ylipäänsä saa. Vastuuta vyörytetään helposti muille.

Asia ei aina etene asianosaisen näkemyksen mukaisesti joutuisasti. Näitä ongelmatilanteita on ollut kansalaisilla mitä moninaisempia esim. lupa-asioissa ja etuuksien saamisessa. Hallintolain 23 §:ssä on määritelty mm. käsittelyn viivytyksettömyys: Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Vastaavasti valtion virkamieslain 14 §:n mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Viivytyksettömyys on melko joustava käsite, kuten monet ovat valitettavasti asian käsittelyssään huomanneet.

Mikäli virkamies ei ole toiminut asiassa lain mukaisesti, on kansalaisella hallintolain 53a §:n mukaan mahdollisuus hallintokantelun tekemiseen. Viranomaisen, siihen palvelussuhteessa olevan tai muun julkista hallintotehtävää hoitavan lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä voi jokainen tehdä hallintokantelun toimintaa valvovalle viranomaiselle.

Kanteluita voi tehdä mm. aluehallintovirastolle sekä eduskunnan oikeusasiamiehelle. Hyvin tyypillistä on, että ratkaisun lopputuloksena se, että kanteluviranomainen kiinnittää enintään viranomaisen huomiota johonkin puutteeseen asian käsittelyssä, jonka jälkeen asia on loppuun käsitelty. Tämä ei kovinkaan paljon ”lämmitä” kansalaista, joka ei ole saanut esim. asiaansa käsiteltyä joutuisasti, vaan on kärsinyt siitä vahinkoa ja saanut ”harmaita hiuksia”. Kynnys virkamiehen vahingonkorvausvelvollisuuteen on melko suuri.

Politikoilla on vastuu menettelystään, joka punnitaan normaalisti 4 vuoden välein. Mikäli luottamusta ei ole, niin ehdokkuus ei tuota valintaa. Virkamiehen virka on käytännössä yleensä pysyvä. Virkamiehet saattavat käyttää valtaansa virheellisesti, mutta virkamiesten vastuu on kuitenkin minimaalinen. Hyvin harvoissa tilanteissa kantelu johtaa tosiasiallisiin seuraamuksiin, saati sitten viran menetykseen. Yksittäisellä asialla ja sen joutuisuudella voi olla yksittäiselle kansalaiselle suuri merkitys. Virkamiesten vastuukynnys on näkemykseni mukaan liian alhainen.

Asiaan voidaan puuttua myös muutoin. Meidän lupamenettelymme on paisunut liian suureksi. Sääntelyä, byrokratiaa ja yhteiskunnan holhousta tuleekin vähentää, jolloin virkamiehet voivat panostaa muihin tehtäviin. Näin on esim. kauppojen ja muiden palvelualan yritysten aukioloaikojen osalta. Kauppojen aukioloajat ovat laissa säännelty, josta poikkeaminen vaatii erillisen luvan. Eri kaupat asetetaan laissa eri asemaan. Myös esim. kampaamot joutuvat hakemaan maksullisen poikkeusluvan itsenäisyyspäivän aukioloon. Nuo kustannukset siirtyvät viime kädessä kuluttajien maksettavaksi. Sääntely lisää myös turhia hallinnollisia kustannuksia, jota ovat myös viime kädessä veronmaksajien kustantamia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiusaaminen, virkamiehet

Ei saa kiusaa - osa 1

Lauantai 11.4.2015 klo 8.03 - Taisto Miettinen

Koulukiusaaminen on pahan mielen aiheuttamista, joka on tahallista, toistuvaa ja kohdistuu suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen. 

Olen joutunut seuraamaan erittäin läheltä koulukiusaamistapauksia. Eräässä tapauksessa koulukiusaaminen (oppilas-oppilas) johti siihen, että oppilas pinnasi erittäin usein koulusta joko koko päivän taikka kesken koulupäivän. Oppilas jätti peruskoulun kesken. Koulukiusaamisen jäljet ovat edelleenkin havaittavissa yli 30 vuoden jälkeen. Eräässä toisessa lähiaikoina tapahtuneessa tapauksessa ammattikoulu jäi kesken. Koulukiusaamisen takia henkilö alkoi luulla harhoja siitä, että häntä tarkkaillaan koulun lisäksi jopa kotona ja puhelimessa. Koulukiusaaminen johti siihen, että hän joutui suljetulle nuorisopsykiatriselle osastolle hoitoon useiksi viikoiksi. Molemmissa tilanteissa kyse oli lapsen/nuoren "erilaisuudesta", joka johti koulutovereiden hylkimisreaktioon. Molemmat lapset olivat ujoja, hiljaisia ja kilttejä oppilaita.

Kiusaaminen voi tapahtua myös oppilaan ja opettajan välillä. Eräässä tapauksessa alakoulun opettaja otti erään oppilaan ”silmätikukseen” siten, että kohdisti moitteita oppilaaseen koko luokan edessä. Oppilas koki koulun käynnin erittäin vastenmielisenä ja alkoi pinnaamaan koulusta. Tilanne ratkesi opettajan kouluvaihdokseen. Kiusaaminen voi kohdistua myös opettajaan. Olen toiminut opettajana tarkkailuluokilla 80-luvulla. Opettajan työ ko. luokilla oli niin rankkaa, että opettajat tarvitsivat hengähdystaukoja myös kesken lukukausia. Näitä sijaisuuksia riittikin ja ymmärrän hyvin ko. työn rankkuuden ja opettajien ”akkujen lataamisen”.

Työpaikkakiusaaminen (työntekijä-työntekijä sekä esimies-työntekijä) johtaa myöskin samanlaisiin tilanteisiin. Eräänä kiusaamisen muotona on rasistisuus. Kiusaaminen johtaa henkiseen pahoinvointiin sekä koulusta/työstä poissaoloihin. Se voi johtaa myös erittäin radikaaleihin tehoihin, joita ovat mm. koulu- ym. surmat (esim. Jokela) sekä itsemurhat. 

Kiusaamistilanteisiin voivat tulla sovellettavaksi useat rikosalain säännökset, joita on käsittele tässä. Sen sijaan lähden asiassa perustuslain säännöksistä. Ihmisten perusoikeudet on säännelty perustuslaissa. Perustuslain 10 §:n (Yksityiselämän suoja) mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Perustuslain 12 § (sananvapaus) mukaan jokaisella on sananvapaus (= vapaus sanoa tai olla sanomatta). Perustuslain 16 § (sivistykselliset oikeudet) mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Perustuslain 19 §:n (oikeus sosiaaliturvaan) mukaan julkisen vallan on edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Perustuslain 22 §:n (perusoikeuksien turvaaminen) mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Valtion tulee taata terveellinen ja turvallinen elinympäristö työllisyyden (perustuslaki 18 § oikeus työhön) lisäksi. Tämä lähtee lainsäädännöstä, joka on eduskunnan tehtävä. Yleensä vastuu sysätään kunnille, kouluille ja työpaikoille. Yhteiskunnan on toimittava tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti ikään, sukupuoleen, taloudelliseen asemaan taikka syntyperään katsomatta. Erityisesti tämä kohdistuu lapsiin/nuoriin, vanhuksiin ja muihin, jotka eivät kykene itse ajamaan omia asioitaan. Kansalaisia on tarvittaessa tuettava ennaltaehkäisevästi. Ennaltaehkäisevällä työllä säästetään myös valtion ja kuntien kustannuksia pitkän aikavälin tarkastelussa jälkikäteisiin toimenpiteisiin nähden. Ihmisten erilaisuus on rikkaus, ei rasite, jota tulee suvaita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulukiusaaminen, työpaikkakiusaaminen

Arjesta vieraantuneet poliitikot - Kyllä näin on !

Perjantai 10.4.2015 klo 11.19 - Taisto Miettinen

Kansan syvissä riveissä nähdään, että päättäjät, kuten kansanedustajat ja ministerit ovat vieraantuneet kansan arjesta. Kyllä näin on ! Tätä osoittaa annetut lausunnot esim. palkan osalta  sekä tehty EVA tutkimus.

Poliittisiksi päättäjiksi on toivottu ihmisiä, jotka tuntevat ja tietävät pienituloisten ihmisten todellisuuden. On myös katsottu, että suomalaisessa yhteiskunnassa puuttuu tahto jakaa hyvinvointia heikko-osaisille(YLE uutiset). 

Blogipalstoilla on esitetty ehdokkaiden perusteluita sille, kuinka ehdokkaat eivät olisi vieraantuneet kansan arjesta vaalityötä tehdessään. On selvää, että vaalityö voi olla rankkaa työtä ja samalla oppii arvostamaan siinä tehtyä työtä pienine osakokonaisuuksineen. Se, että jakaa esitteitä rappukäyvissä ja toreilla sekä juttelee ihmisten kanssa, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ehdokas ko. lyhyenä aikana palautuisi vähäosaisten arjen tuntemiseen pitemmäksi aikaa. 

Taitoja ei opita hetkessä. Tärkeintä on mahdollisimman monipuolinen harjoittelu ja runsas toistojen määrä. Uuden taidon oppimiseen tarvitaan noin 10 000 toistoa. Näin on mm. itsepuolustuksessa ja muussakin urheilussa.

Sisäistäminen lähtee myös toistoista. Kuukauden kestävä vaalirutistus ei tee ehdokkaasta vähäosaisen arjen tuntijaa, vaikka jonkinlaista näkemystä siitä tulisikin. Pikainen piipahdus 4 vuoden välein vähäosaisten arjen murheissa hälvenee melko pian, jos siihen ei ole kosketuspintaa jokapäiväisessä elämässä. Vähäosaisten arjen tunteminen tulee selkärangasta tai ns. äidinmaidosta, jos sitä on elänyt tai elää sen keskellä.

Vastaava tilanne on, jos loukkaat esim. jalkasi siten, että et pääse kävelemään. Voi sitä autuutta, kun siitä paranee. Tuossa tilanteessa osaa jälleen arvostaa kävelyyn kykenemistä. Tämä arvostus kuitenkin hiipuu pikku hiljaa pois. Kuinka monesti ajattelet loukkaantumiseen jälkeen, että onpa ihanaa kyetä kävelemään ? Meillä on vammaisia, jotka eivät siihen kykene, joka päivä.

Olen itse kasvanut vähävaraisissa olosuhteissa sekä tyytyväinen tuohon elämään ja siitä syntyneeseen näkemykseen. Minulla on edelleenkin vahva kosketuspinta vähävaraisiin ja esim. vammaisiin.

Perustuslain 22 §:n mukaan "Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen." Valtion tulee luoda hyvät puitteet kansalaisten hyvinvoinnille tasapuolisesti.  Toivon, että tämä tavoite toteutuu vaaleissa myös vähäosaisilla ja vammaisilla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraantuminen, pienituloiset, vammaiset

Oikeudenmukaisuus vaaliteemana - mutu

Torstai 9.4.2015 klo 13.19 - Taisto Miettinen

Monen ehdokkaan vaaliteemana on oikeudenmukaisuus. Mitä oikeudenmukaisuus oikein tarkoittaa? Oikeudenmukaisuus tarkoittaa oikeamielisyyttä, sitä mikä vastaa yleistä oikeuskäsitystä. 

Oikeudenmukaisuuden käsite on hyve, joka on mm. aikaan, paikkaan ja kulttuuriin sidottua.  Esim. Islamilainen ja länsimainen oikeudenmukaisuuden käsite poikkevat olennaisesti toisistaan. Oikeudenmukaisuus riippuu oikeuskäsityksestä, joka on subjektiivinen asia ja se vaihtelee laajasti puhujasta riippuen. Kansanomaisesti sitä voitaneen pitää oikeamielisenä ajatteluna, joka lähtee subjektiivista eli henkilön omista arvostusnäkökohdista. Subjektiivinen oikeuskäsitys voi olla kuitenkin ristiriidassa yleisen oikeuskäsityksen / lain kanssa. Tieto on siten valtaa myös yleisessä oikeudenmukaisuudessa. Jos henkilö ei tiedä ”oikeuden” puitteita (=lakia), kuinka hän voi toimia sen”mukaisesti” ?

Oikeudenmukaisuudesta tulee hetimiten mieleen eräs valitettava tapaus, jota olin hoitamassa asiamiehenä. Kunnan viranomaiset tekivät aikoinaan päätöksen huostaanotossa, jota esitettiin kunnan sosiaalilautakunnan kokouksessa kiireellisesti hyväksyttäväksi ennen lainmuutosta, jossa asiat siirtyivät hallinto-oikeuden päätettäväksi. Olin asiaan osallisen avustaja lautakunnan kokouksessa, jossa toin ilmi toisen asiamiehen kanssa mm. sen, kuinka huostaanottoesitys on syvästi ristiriidassa oikeuskäytännön ratkaisujen kanssa. Lautakunta päätti kuitenkin yksimielisesti huostaanotosta ilman esim. lisäselvitysten pyytämistä. Lautakunnan päätös kumoutui myöhemmin, voi sanoa, että 10-0 hallinto-oikeudessa. Perheelle aiheutettiin suuri tragedia ko. asian käsittelyn aikana, jolloin myöskin lapsen koulumenestys kärsi siten, että lasta oltiin seuraavaksi siirtämässä samojen virkamiesten toimesta hetimiten miltei väkisin apuluokalle. Perhe ei tähän oikeutetusti suostunut. Lapsen koulumenestys palautui ennalleen rasittavan oikeusprosessin jälkeen.

Muistikuvani mukaan lautakunnan puheenjohtajana toimi henkilö, joka mainosti kunnallisvaalien vaaliteemoinaan oikeudenmukaisuutta. Minulle ko. teema kuullosti hänen kohdallaan erittäin huvittavalta ja samalla surulliselta. Voin perustellusti kysyä sitä, mitä oikeudenmukaisuus oli tässä yksittäisessä tapauksessa ja hänen kohdallaan ? Se ei toteutunut ainakaan ko. perheen ja lapsen osalta. Syynä oli luonnollisesti tietämättömyys oikeuden-mukaisista säännöksistä.

Voiko oikeudenmukaisuutta olla ilman tietoisuutta säännöksistä ? Verrataanpa asiaa lääkäriin. Maallikkona voin kommentoida, diagnosoida ja tehdä oletuksia jonkun sairaudesta. Minulla ei ole kuitenkaan minkäänlaista kompetenssia arvioida lopullista diagnoosia ja oikeaa lääkitystä asiaan, vaan sitä varten ovat alan ammattilaiset. Oikeudenmukaisuus vaatii myöskin tietoisuutta oikeuden mukaisesta ”pelikentästä”, kuten lääketieteellinen parantaminen lääketieteestä, jotta sitä kykenee hoitamaan ammattitaitoisesti. No, joka tapauksessa oikeudenmukaisuus näyttää ja kuulostaa hyvältä vaaliteemalta mutu-tuntumallakin. Toinen asia on se, miten se käytännössä hoituu, ottamatta kantaa yksittäisiin tilanteisiin

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oikeudenmukaisuus

Suomen alkoholipolitiikka tappaa

Keskiviikko 8.4.2015 klo 13.04 - Taisto Miettinen

”Turhia kuolemantapauksia on kertynyt lisää viime vuosina niin, että määrä on jo yli 400 kuolemaa.”Viranomaisten mukaan ”Ne johtuvat EU:n lainsäädännöstä.” ”Kuolleisuus kymmenkertaistui yhdessä vuodessa EU-jäsenyyden myötä.” Vanhempi  lehtikirjoitus  kuolemista.

Syynä voidaan katsoa olevan myös EU-säännösten sijaan Suomen alkoholipolitiikka. Eurooppalaisella alkoholin hinnoittelulla nämäkin kuolemat olisi ollut vältettävissä. Alkoholin ongelmakäyttäjät eivät välitä, sisältääkö alkoholin sijaan edullinen tuulilasinpesuneste humalan aiheuttavaa etanolia eli tavallista alkoholia vai myrkyllistä metanolia.

Korvikealkoholeiksi tai alkoholin korvikkeiksi kutsutaan alkoholia sisältäviä aineita, joita ei ole tarkoitettu juotavaksi, mutta joita siitä huolimatta käytetään myös päihteinä. Korvikealkoholeja on käytetty siitä syystä, että ne ovat olleet helpommin saatavilla tai halvempia kuin juotavaksi myyty alkoholi. Suomessa arvioidaan olevan noin 1 000 vakinaista ja 3 000 – 5 000 satunnaista korvikealkoholin käyttäjää. Korvikealkoholi on viime vuosina aiheuttanut noin 50 kuolemantapausta vuosittain (artikkeli).

Alkoholin hinnoittelu johtaa myös alkoholin käytön kasvuun. Virossa alkoholi on huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa. Tämä johtaa viinaturismiin ja suuriin kotivarastoihin. Suurien kotivarastojen vuoksi kohtuukäyttäjä-suomalaiset juovat enemmän verrattuna siihen, että alkoholia ostettaisiin vain tarpeen mukaan. Tämä "tissuttelu" on faktaa monen ihmisen kohdalla. Verotulot Viroon - haitat Suomeen politiikka.

Alkoholipolitiikassa ja sen verotuksen ylläpidossa sekä saatavuudessa viitataan usein koko Suomen kansan rappeutumiseen.  Yleensä selityksenä ja ongelmana ovat ne muut henkilöt. Ketkä muut, jos se ei ole näin kenenkään omalla kohdalla ? Kyse on ilmeisesti vain ongelmakäyttäjistä, jotka sanelevat Suomen alkoholipolitiikan ylläpidon ja sen verotuksen sekä sen, mistä kaupoista sitä voidaan ostaa. Ne samat henkilöt, jotka juovat korviketta alkoholin sijaan ? 

Koko väestöön suuntautuvan alkoholipolitiikan perusteluiden mukaan juomisen riskit eivät kosketa vain pientä vähemmistöä.  Erään tutkimuksen mukaan työssäkäyvistä miehistä noin 20 % ja naisista noin 10 % on alkoholin ongelmakäyttäjiä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alkoholipolitiikka