RKP vastustaa avoimuutta

Tiistai 14.3.2017 klo 17:00 - Taisto Miettinen

Olen kirjoittanut Kaunis Granissa 3/2015 s. 11 "Valtuuston luottamustehtävien jakoon pelisäännöt". Olen todennut kirjoituksessani "jättäväni aloitteen paikkajakotoimikunnan perustamiseksi Kauniaisiin. Nähtäväksi jää, kuinka avoimia Kauniaisissa käytännössä halutaan olla". 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja (RKP) on vastannut siellä kirjoitukseeni "RKP kommentoi Taisto Miettisen ja Jarl Hagelstamin mielipidekirjoitusten seurauksena Kauniaisten RKP katsoo, että on paikallaan sopia periaatteista, kuinka kunnallisissa luottamustoimien paikat jaetaan puolueiden kesken valtuustossa. Näin voimme tulevaisuudessa välttää turhan keskustelun siitä, onko jotain sovittu tai jätetty sopimatta."

Olen tehnyt 27.4.2015 aloitteen paikkajakotoimikunnan asettamisesta valmistelemaan poliittisten ryhmien kesken luottamushenkilövalintoja. Aloite on ollut esillä kaupunginhallituksessa KH 19.8.2015 ja KH 23.11.2015.

Olen kirjoittanut asiasta blogissani 15.3.2016, jonka mukaan "Ainoa järjellinen este asian vastustamiselle voi olla ainoastaan se, ettei paikoista haluta keskustella avoimesti. Vaikuttaisi siltä, ettei RKP haluaisi toimia asioissa avoimesti."

KH asetti 31.8.2016 ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli uuden hallintosäännön valmistelutyö. Ryhmän puheenjohtajana toimi KH pj (RKP). KH teki 1.3.2017 yksimielisen esityksen hallintosäännöstä luottamushenkilötoimikunnan osalta.

Valtuusto käsitteli hallintosääntöä kokouksessaan 13.3.2017. Pöytäkirjasta ilmenevät RKP jäsenet ehdottivat/kannattivat, että säännös luottamushenkilötoimikunnasta poistetaan hallintosääntöluonnoksesta. Perusteluna oli se, että paikoista on pystytty sopimaan tähän mennessäkin. Kaikki RKP:n jäsenet äänestivät luottamushenkilösäännöksen poistamisen puolesta hallintosääntöluonnoksesta, KH pj:n, valtuuston pj:n ja yhden RKP:n valtuutetun äänestäessä tyhjää. Kaikki RKP:n kaupunginhallituksen jäsenet muuttivat siten kaupunginhallituksessa olevaa 2 viikon takaista kannanottoaan sekä KH pj:n Kaunis Granissa julkaisemaa RKP:n kannanottoa asiassa.

RKP katsoi siten, että he haluavat noudattaa aikaisempaa paikoista "sopimista". Käytännössä tämä "sopiminen" tarkoittaa sitä, että RKP suurimpana puolueena on valinnut heitä kiinnostavat luottamusmiespaikat, jonka jälkeen kokoomus päättää omista paikoista. Tiedossani ei ole se, "sopivatko" he keskenään paikoista. RKP:n ja Kokoomuksen paikkojen valitsemisen jälkeen loput jäljellä olevat paikat annetaan pienpuolueiden keskenään jaettavaksi. RKP:n mukaan tämä on ilmeisesti asioista "yhdessä sopimista" ja KH pj:n Kaunis Granissa julkaisemaa "periaatteista sopimista". Näin "avointa" RKP:n menettely asioissa ja asioista "sopimisesta" käytännössä on.

Kauniaisissa ilmeisesti jatkuu siis vanhakantainen ja salamyhkäinen vaalien jälkeisten luottamuspaikkojen jako suljetuissa kabineteissa. Kauniaisissa ei toteudu luottamuspaikkojen jaon avoin periaate, kuten muissa naapurikaupungeissa, esim. Espoossa ja Kirkkonummella. Todettakoon vielä, että ko. kaupungeissa kaikki puolueet kannattavat, myös RKP, avointa luottamusmiespaikkojen jakoa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kauniainen RKP, Grankulla SFP, avoimuus, paikkajako, Kaunis Grani, puheenjohtaja, kaupunginhallitus

Suvaitsevaisuus koetuksella Kauniaisissa - päivitetty 28.1

Lauantai 5.11.2016 klo 13:25 - taisto miettinen

Kauniaisten kaupunki on sitoutunut ottamaan vuosittain 10 kiintiöpakolaista kaupunginvaltuuston vuonna 2013 tekemän päätöksen mukaisesti. Tämän lisäksi KV päätti 13.6.2016, että kaupunki sitoutuu antamaan kuntapaikan ELY-keskuksen osoittaman laskennallisen osuuden mukaisesti (12 henkilöä) niille turvapaikanhakijoille, jotka saavat myönteisen oleskelulupapäätöksen. 

Kauniaisten kaupungilla ei ole ollut tuolla hetkellä vapaita vuokra-asuntoja ja asuntojonossa oli kaupungilta saadun tiedon mukaan 97 ruokakuntaa/perhettä. Saadun tiedon mukaan uudet tp-hakijat ohittavat ko. ruokakunnat. Päätöksestä jätetyn eriävän mielipiteen mukaan ”Ei voida pitää oikeudenmukaisena tilannetta, jossa muut henkilöt asetettaisiin etusijalle kuntalaisiin nähden. Asuntojonossa ei saa olla ohituskaistoja.”

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr on hakenut tilapäistä rakennuslupaa perheryhmäkodin toiminnalle, koska kiinteistön nykyinen käyttötarkoitus on asuminen. Perheryhmäkodin perustaa ja sen toiminnasta vastaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr, joka on solminut palvelusopimuksen tästä Kauniaisten kaupungin kanssa. Palvelusopimus perustuu ELY-keskuksen ja Kauniaisten kaupungin välillä solmittuun sopimukseen. Perheryhmäkoti on tarkoitettu ilman huoltajaa Suomeen saapuneiden, oleskeluluvan saaneiden alaikäisten pakolaisnuorten asunnoksi. Nuoret asuvat perheryhmäkodissa pääsääntöisesti kunnes täyttävät 18 vuotta. Perheryhmäkodissa asuu 7-9 lasta/nuorta. Henkilökuntaa on saman verran kuin lapsia ja he tekevät työtä kolmessa vuorossa, mikä tarkoittaa, että kerralla paikalla on 1-2 aikuista.

Asiasta on tehty myönteinen päätös rakennuslautakunnassa 28.9.2016. Asiassa on tehty myös naapurihuomautus, jossa kahdentoista (12) lähikiinteistön omistajat ovat huomauttaneet mm. talon varustetason ylittävän keskitason ja antavan siten väärän kuvan keskivertosuomalaisen todellisesta arkipäivästä. Rakennuslautakunta on 26.10.2016 myöntänyt rakennustöiden aloittamisoikeuden.

Kauniaisten sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen 21.9.2016 mukaan ”Sopimuksen mukaisesti perheryhmäkotiin sijoitetaan yhdeksän lasta, ja yhden hoitovuorokauden hinta on 259 euroa per lapsi….Sopimuksen arvo on noin 850 000 euroa vuositasolla, mikä ylittää hankintalain kynnysarvon. Hankintalain 27 §:n 1. momentin mukaisesti hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta ennalta-arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Päätöksen mukaan "Valtio korvaa alaikäisten, ilman huoltajaa maassa oleskelevien turvapaikanhakijoiden kustannukset toteutuneen mukaisesti kaupungille."

Migrin tavoite tp-hakijan majoituskustannukseksi on 37 euroa per vuorokausi.

Kauniaisten valtuuston muodostaa 18/35 enemmistöinen RKP. Asiasta päättävän rakennuslautakunnan, samoin kuin sosiaalilautakunnan muodostaa myös RKP valtainen enemmistö. Käyttötarkoituksen muutoksen kohteena olevan talon omistaa RKP:n entinen kaupunginvaltuutettu (-9/2015), joka oli yrittänyt myydä taloaan tuloksetta.

Hallituksen tavoite on ollut vähentää Suomen vetovoimatekijöitä pienentääkseen tulijoiden määrää. Asiassa voidaan perustellusti pohtia sitä, millainen vaikutus netissä leviävistä talon kuvista on tänne tulemaan kiinnostuneille turvapaikanhakijoille taikka täällä jo oleville henkilöille. Toimivatko ne houkuttimina taikka tasovaatimuksina?

Voidaan myös pohtia sitä, mikä olisi asenne, jos naapuritontille tulisi vastaava pienimuotoinen nuorisokoti. Olisiko reagointi erilainen, jos kysymyksessä ei olisi tp-koti? Olisiko asiaa tuolloin millään tavoin edes uutisoitu, kun naapurusto käyttää lainmukaista oikeutta huomautuksen tekemiseen rakennushankkeessa heitä asiasta kuultaessa? Ainakaan keskustelua ei olisi tuolloin värittänyt rasismileima.

Asiassa voidaan myös perustellusti kysyä hankintalain edellysten täyttymistä. Hankintalain 27 §:n 3-kohdassa mainitaan 1. ehdoton välttämättömyys, 2. ennalta-arvaamaton syy sekä myös 3. äärimmäinen kiire. Kaikkien edellä mainittujen edellysten täytyy toteutua. Tiedossani ei ole se, kuinka kaikki ko. edellytykset täyttyvät. Onko valtuuston päätös 13.6.2016 ehdoton välttämättömyys ja ennalta-arvaamaton syy? Mikä on äärimmäinen kiire ja ketä se on koskenut, talon omistajaa vuokratulojen saamiseksi vai hakijoita? Ainakaan valtuusto ei ole asettanut aikarajaa taikka äärimmäistä kiirettä eikä Kauniaisten kaupungilla ole ollut vastaavaa äärimmäistä kiirettä 97 asuntojonossa olevan ruokakunnan osalta. Voidaankin perustellusti kysyä johtaako hallitsematon maahanmuutto hallitsemattomaan lainkäyttöön.

Asiaa on uutisoitu laajalti YLEHSHS kaupunkiYLE svenska, YLE svenskaMV lehti, MV lehtiNykysuomi, MTV3, YLE nyheter, Talouselämä

Keskustelua mm. Suomi24Suomi24 

Lisäyksiä blogiin

Myöhempää kirjoittelua asiasta Länsiväylä, Suomen kuvalehtiKaunis Grani, Livejournal, Talouselämä, HS, YLE, YLE svenska, Helsingin uutiset

Suomi ensin- Kauniainen mielenilmaus 12.11.2016 

Suomen kuvalehti 9.11.2016 mukaan "Aivan lakien mukaan tilanne ei ole Kauniaisissa edennyt. Kaupunki ei ole noudattanut hankintalakia, kun se on tehnyt sopimuksen Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa."

Rakennustöiden aloittamisoikeutta koskeva valitus on hylätty. Kaunis Grani ja HS haastatteluiden mukaan ryhmäperhekodin toiminta voidaan aloittaa ennen joulua. Varsinainen valitusasia asunnon käyttötarkoituksen muutoksesta ei ole vielä lainvoimainen. Voidaanko ryhmäperhekotitoiminta aloittaa siitä huolimatta ? MRL 144 §:n mukainen rakennustöiden aloittamisoikeus on eri asia kuin kaavan vastaisen toiminnan aloittaminen, jota MRL 144 § ei koske. Jos käyttötarkoituspäätös kumoutuisi, niin tuossa tilanteessa toimintaa olisi harjoitettu kaavan vastaisesti. Tämä ei voine olla mahdollista ?

Aloittamisoikeuteen liittyvän valituksen käsittely ei ole ollut esillä päätöksen tehneessä rakennuslautakunnassa, vaan kaupungin lausunto on annettu kaikessa hiljaisuudessa normaalista tavasta poiketen päätöksen tehneen lautakunnan ulkopuolella.

Eräs mielenkiintoinen kysymys on myös se, kuinka lautakunnan jäsenet ovat voineet varmistua siitä, etteivät he ole esteellisiä asian käsittelyyn. Lautakuntien RKP-puheenjohtajat (LV ja YLE) ovat ilmoittaneet, etteivät he ole tienneet kiinteistön RKP-omistajasta. Rakennuslautakunnan päätöksestä 28.9 kuitenkin ilmenee, että hakijana on kiinteistön omistaja ja rakennuslupahakemuksessa on kiinteistön omistajan nimi yhteystietoineen. 

Kauniaisten kaupungilla on ollut päätöksen mukaan sopimuksen tekeminen ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja ole voitu noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta ennalta-arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Todettakoon, että julkiset hankinnat sivujen mukaan (www.hilma.fi) hakusanalla perheryhmäkoti haettuna ainakaan Lieksalla ja Ääneskoskella ei ole ollut vastaavaa kiirettä, vaan hankinta on meneillään normaalina kilpailutuksena. Mikä lienee aiheuttanut ko. ehdottoman välttämättömän, ennalta-arvaamattoman ja äärimäisen kiireen Kauniaisissa ?

Hoitosuhde perheryhmäkodissa on 1/1 eli yksi lapsi/hoitaja. Vertailuna todettakoon, että päiväkodissa alle 3v on 4 lasta/työntekijä ja yli 3v on 8 lasta/työntekijä. Vanhustenhoitajien vähimmäismitoitus on 0,5 eli hoitaja/2 vanhusta.

Naapurikiinteistöjen huomautus ja valitus sekä kaupungin vastine 25.1 (rakennuslautakunnan päätös liitteineen)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: suvaitsevaisuus, maahanmuutto, kauniainen, grankulla, indvandring, fördragsamhet, esteellisys, hankintalaki, aloittamisoikeus

Maksulliset vuokra-asuntojonot ja rasismileimapelko

Lauantai 18.6.2016 klo 12:22 - Taisto Miettinen

Kauniaisten valtuusto päätti 13.6.2016, ettei kaupungin vuokra-asuntojen jaossa noudateta yhdenvertaisuutta (asia Uudenmaan ELY-keskuksen esitys pakolaisten vastaanottamisesta Uudenmaan alueen kunnille)

Kauniaisten valtuusto hylkäsi ehdotuksen "erillissopimuksella kuntaan sijoitettuja asunnonhakijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti muiden asunnonhakijoiden kanssa eikä heitä tule asettaa etusijalle asuntoja jaettaessa."

Valtuuston päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupungin vuokra-asuntojen hakijat voidaan asettaa eriarvoiseen asemaan alkuperän perusteella. Alkuperän perusteella osa hakijoista "automaattisesti ohittavat muut hakijat"

Perustuslaki 6 § (Yhdenvertaisuus) Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Eriarvoisuuden lisäksi toinen kysymys on siitä aiheutuva kustannus. Kunnille pakolaisista aiheutuva kustannus lienee vähintäänkin 17.000 €/v, jolloin kustannus on Kauniaisiin tänä vuonna otettavilta 22 hengeltä vähintäänkin 374.000 € vuodessa. Valtion korvaus 2300/6845 €/henkilö vuodessa ei kata siitä kunnalle aiheutuvia kustannuksia. Jokainen kuntalainen ja siis myös asuntojonossa oleva kuntalainen maksaa tästä eriarvoisesta kohtelusta. Asuntojonossa oleva siis maksaa ajallisesti ja rahallisesti jonotuksestaan. 

Asiassa jätetty eriävä mielipide on noteerattu myös esim. Helsingissä. Myös Radio Vega kiinnostui asiasta, mutta mitä ilmeisemmin ei julkaissut haastattelua, koska ei saanut tukea toiselta haastatellulta väitetystä "ideologia" ajattelusta. Todettakoon, että ideologinani on ja tulee olemaan ihmisten lainmukainen yhdenvertainen kohtelu, ei siis se "ideologia" johon haastattelija pyrki asian moneen otteeseen kääntämään.

On erikoista, että pakolaiskysymyksestä, edes perustuslain yhdenvertaisuus- taikka kustannusnäkökulmasta ei voi keskustella avoimesti tilanteessa, jossa kaupungin taloutta tervehdytetään ja kaikilla osa-alueille pyritään leikkaamaan. Keskustelun avoimuutta estää rasismileimapelko, jota korttia helposti käytetäänkin keskustelun tukahduttamiseksi. Sen sijaan talouden tervehdyttämisessä vanhuksilta, lapsilta ja muilta apua tarvitsevilta leikkaamisessa ei tule leimatuksi vanhusten-, lasten- tms. vastustajaksi tai vihaajaksi. Tämä rasismileimapelko estää taikka vähintäänkin rajaa käytännössä perustuslain suomaa sananvapautta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vuokra-asunto, kauniainen, grankulla, yhdenvertaisuus, tasapuolisuus, rasismi

Päätösesitysten perusteluita sekä avoimuutta on kohennettava

Torstai 16.6.2016 klo 18:12 - Taisto Miettinen

Perusopetuksen yhtenäiskoulu on aiheuttanut paljon keskustelua Kauniaisissa, eikä syystä.

Asia tuotiin lautakunnalle tiedoksi 19.3.2014 kohdassa muut asiat. Pöytäkirjan mukaan "Lautakunnalle saatettiin tiedoksi, että sivistystoimenjohtaja, opetuspäällikkö sekä suomenkielisen opetustoimen kaikki kolme rehtoria ovat käyneet virkamiestasolla alustavia keskusteluja yhteisestä peruskoulusta suomenkielisessä opetustoimessa. Keskustelu on käynnistetty rehtoreiden aloitteesta. Lautakunta totesi, että keskustelua/valmistelua voidaan lautakunnan puolesta jatkaa ja että asia voidaan haluttaessa myöhemmin tuoda lautakunnan käsittelyyn."

Asia tuotiin lautakunnan kokoukseen 7.4.2014, jossa esitettiin yhtenäiskoulua ja koulurakennusten käyttäjien vaihtoa siten, että Kauniaisten lukio siirtyy Mäntymäelle ja Mäntymäen koulu siirtyy Kasavuoren koulukeskukseen. Käydyn keskustelun jälkeen esittelijä muutti ehdotustaan, jonka mukaan laajaa asiaa käsitellään uudelleen lautakunnan 23.4.2014 kokouksessa.

Asia ei tullut esille uudelleen lautakunnassa, koska KH oli tehnyt asiassa 17.4.2014 päätöksen, joka tuotiin lautakunnalle tiedoksi 23.4.2014 kokouksessa kohdassa muut asiat. Lautakunnan pöytäkirjan mukaan "KH päätti 15.4.2014 (KH § 92) asettaa työryhmän selvittämään ja valmistelemaan yhtenäisen peruskoulun perustamista ja lukioiden toimintaedellytysten ja yhteistyön kehittämistä." "Lisäksi KH päätti yhtenäiskoulukysymyksen valmisteluun liittyen, että lähtökohdaksi tulee ottaa, että koulurakennukset säilyvät nykyisessä käytössään."  

Lautakunnan pöytäkirjan 23.4.2014 mukaan "Lautakunta kävi asiasta keskustelua ja toteaa omalta osaltaan, että yhtenäisen suomenkielisen peruskoulun selvitystyö tulisi suorittaa eri ratkaisuvaihtoehdoilla ottaen huomioon eri vaihtoehtojen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Lautakunta toivoo, että selvitystyössä ei etukäteen rajattaisi esimerkiksi suomenkielisen opetustoimen tilakysymyksiä pois."

Asia on ollut lautakunnan käsittelyssä uudelleen 11.5.2016, jossa lautakunta päättää järjestää yhdessä KH:n kanssa kuulemistilaisuuden 23.5.2016. Asiassa on tehty kutsu, jonka mukaan järjestetään ”kuulemistilaisuus yhtenäisestä perusopetuksen koulusta”. Ilmoituksessa ei mainita koulujen siirtymisestä. Kuulemistilaisuuden tulokset (8s) sekä vanhempien sähköpostit (27s) on jaettu lautakunnan jäsenille tutustuttavaksi kokouksessa 8.6.2016.

Kokouksessa 8.6.2016 katsoin, että päätös tulee perustella paremmin koulujen vaihdon osalta. Näkemykseni mukaan vanhempien kuulemisessa esille tuotuja mielipiteitä ja kysymyksiä ei ole perusteltu päätöksessä. Lisäksi perustelut keskittyvät enimmiltä osin lukion näkövinkkeliin, mutta ei peruskoulun. Peruskoulun pedagoginen peruste ei ole peruste koulujen vaihdon osalta, vaan ainoastaan yhtenäiskoulun peruste. Puheenjohtaja ehdotti päätösehdotukseen lisättäväksi lausunnon, joka otettiin osaksi päätöstä.

Asia on ollut esillä kaupunginhallituksessa 15.6.2016. Päätösesityksen mukaan "Yhtenäiskoulun pedagogiset hyödyt on kattavasti esitetty lautakunnan päätöksessä. Lisäksi yhtenäiskouluvaihtoehdon (B-C) valintaa puoltaa se, että se on kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu." Pedagoginen peruste koskee yhtenäiskoulua, ei koulujen vaihtoa. Kaupunginhallituksen (esitys) mukaan ainoa seikka koulujen vaihdolle on siten kokonaistaloudellisuus. 

Kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavassa päätöksessä on viitattu kuntalaisten palautteeseen, alakoulun turvalliseen ja keskeiseen sijaintiin, rakennusten vaihdon kustannuksiin, tuottolaskelmien mahdollisiin muuttumiseen ja lukion oppilasmäärän kasvattamiseen valtionosuuksia silmälläpitäen. KH on tuonut moninaisia seikkoja esille, jotka ovat puuttuneet virkamiesten tekemästä esityksestä.

Asiassa on kyse yleisesti ottaen esitysten ja päätösten perustelemisesta, joihin myös kuntalaiset ovat puuttuneet. 

Hallintolain neuvontasäännöksen (8 §) mukaan "viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin." Hallintolain 45 §:n mukaan "päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset."

Laajakantoiseen asiaan sekä kuntalaisten esille tuomiin kysymyksiin on otettava kantaa riittävän perustelluilla päätöksillä. Esityksessä ei ole viitattu vanhempien kuulemisessa esille tuomiin seikkoihin ja kysymyksiin. Koska perusteluissa olisi ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun, niin tästä on pääteltävissä, ettei vanhempien kuuleminen ole vaikuttanut ratkaisuun. Vanhempia on siten kuultu, mutta ei kuunneltu. Joihinkin esille tuotuihin seikkoihin on löydettävissä vastauksia esityksen monista liitteistä, joita sivuja on yli 100s. Kaikki asiassa esitetyt olennaiset seikat perusteluineen tulisi kuitenkin koota varsinaiseen esitykseen.  

Päätösehdotukseen oli lisätty puheenjohtajan esittämänä perusteluita päätökselle. Viimeistään tässä vaiheessa virkamiesten pitäisi havahtua siihen, ettei päätösesitystä ole riittävästi perusteltu.

Esityksessä ei ole esitetty riittävän yksilöityjä perusteita ko. koulumuutokselle peruskoulun osalta hallintolain 8 § ja 45 §:n mukaisesti. KH päätösesityksen mukaan kysymys on pitkälti taloudellinen, joka etu syntyy asiassa esitettyjen laskelmien mukaan lukion kasvun osalta. KH äänestyspäätöksen (6-1) mukaan koulurakennuksia ei kuitenkaan vaihdettaisi. Asia etenee seuraavaksi valtuuston päätettäväksi.

Toinen kysymys on päätöksentekomenettelyn avoimuus

En pidä kovinkaan hyvänä sellaista päätöksentekomenettelyä / hallintomenettelyä, josta ei selkeästi ilmene keskusteltava / päätettävä asia. Keskustelutilaisuuskutsussa (Kaunis Grani) ei sanallakaan mainittu sitä, että tilaisuus koskee koulujen vaihtoa. Vaikuttaisi siltä, että se olisi haluttu salata. On varmaa, että tällainen menettely ei lisää luottamusta päätöksentekomenettelyyn, vaan aiheuttaa siihen ei-toivotun vastareaktion. Viittaan asiassa hallintomenettelylakiin sekä lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kauniainen, grani, grankulla, skola, peruskoulu, lukio, yhtenäiskoulu, mäntymäki, kasavuori, avoimuus, päätöksenteko

Kauniaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtiöittäminen / ulkoistaminen

Lauantai 2.5.2015 klo 19:26 - Taisto Miettinen

Kauniaisissa on tehty ko. sisältöinen aloite, joka on synnyttänyt keskustelua valtuuston lisäksi Kaunis Granin mielipideosastolla

Kaunis Grani 25.11.2014

........Kaupunki tuottaa tälläkin hetkellä po. palvelunsa kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Henkilökunta on ammattitaitoista ja motivoitunutta. Kokoomuksen olisikin ensisijaisesti kyettävä osoittamaan mahdolliset ”vuotokohdat” terveydenhuollossamme ja jos niitä löytyy, tehdä parannusehdotuksia tähän omaan järjestelmäämme. Ehdotukset yksityistämisestä kertovat halusta uuteen ideologiaan. Jäljet pelottavat.

Kaunis Grani 20.1.2015

Parhaillaan eduskunnassa oleva sote-laki vie Granilta 150 työntekijää ja uhkaa lopettaa terveyskeskuksemme.......Juuri kilpailutuksen tuloksena tehtävällä sopimuksella palvelun tuottajan kanssa voidaan varmistaa hyvät palvelut ainakin 10 vuodeksi eteenpäin.

Kaupunginvaltuuston päätös 16.3.2015

KV palautti asian kilpailutuksen vaihtoehtojen ja vaikutusten selvittämiseksi perusteellisesti uudelleen.

Kaunis Grani 28.4.2015 s. 19

Kyseistä kokoomuksen tahtoa lähtivät tukemaan RKP:n Veronica Fellman, vihreiden Juha Pesonen ja Margit Peltovirta sekä perussuomalaisten Taisto Miettinen..... Eihän kokoomus olisi tätä halunnut, jos se todella olisi Kauniaisten omien, todella tärkeiden peruspalveluiden säilyttämisen kannalla – ja niiden kehittämisen kannalla......

ASIAN POHDINTAA

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi mukaan ”Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta……Lain keskeinen velvoite kunnille on perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen järjestämiselle säädetty vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohja. Kunnat saivat valita täyttävätkö ne väestöpohjavaatimuksen kuntaliitoksella vai perustamalla yhteistoiminta-alueen.”

Lakiesityksessä on siis 20.000 asukkaan raja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Espoo päättäisi Kauniaisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Jos lakiesitys siis menisi sellaisenaan läpi ja Espoo päättäisi lakkauttaa Kauniaisten terveysaseman, niin mitä me silloin mielipidekirjoituksen mukaan säilytämme ja kehitämme......kun meillä ei ole enää omaa terveysasemaa Kauniaisissa........

Peruslähtökohdiltaan olen sitä mieltä, että peruspalvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, kuuluvat valtion ja kuntien järjestämisvastuulle, joita täydentävät yksityiset palvelut. Lisäksi kyse on lähtökohtaisesti lähipalveluista. Tiedossa ei ole se, mikä on lopullinen esitys SOTE asiassa. Tiedossa ei myöskään se, mikä on sen järkevyys suhteessa esitettyyn sopimukseen. Haluan, että terveyskeskus säilyy Kauniaisissa, kuten varmasti monet muutkin kuntalaiset. Tuskin kukaan ilman autoa oleva vanhus taikka perheen lapsi haluaa matkustaa Espoon puolelle terveyskeskukseen.

On olemassa riski siitä, että terveyskeskuksemme lakkautetaan. Tämän vuoksi on järkevää säilyttää myös yhtiöittämisen ja ulkoistamisen mahdollisuus. On järkevää selvittää asiaa ja pitää kaikki vaihtoehdot esillä, jotta eteemme ei tule tilannetta, ettemme ehdi enää reagoida tilanteeseen. Näin voidaan tehdä järkeviä valintapäätöksiä eri vaihtoehdoista. Asian selvittämisellä ei oteta vielä kantaa siihen, mikä on lopullinen kanta, kun kaikki faktat ja vaihtoehdot ovat pöydällä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, kauniainen, grankulla, ulkoistaminen, yhtiöittäminen

Kauniaisten äänet

Keskiviikko 22.4.2015 klo 13:07 - Taisto Miettinen

Eduskuntavaalit 2015, Kauniaisten äänet  
Ehdokas Äänimäärä K-määrä puolue %osuus ääni ulos ääni pj:lle pj %osuus
               
Veronica REHN-KIVI (rkp) 687 2444 2307 29,78 1620 1122 48,63
Tapani ALA-REINIKKA (kok) 213 404 2081 10,24 1868 556 26,72
Vesa HELKKULA (kesk) 55 372 349 15,76 294    
Taisto MIETTINEN (ps) 49 703 319 30,72 126,5 48,5 15,20
Petri S J LEHTINEN (ps) 17 575 319 10,66 126,5 48,5 15,20
Seija BUCTMAN (kd) 4 42 110 3,64 106    
Mailis VANSÉN (skp) 2 43 9 22,22 7    
Richard JÄRNEFELT (m11)
1 160 14 7,14 13    
             

Äänimäärä - Äänimäärä Kauniaisissa

K-määrä - Ehdokkaan kokonaisäänimäärä

Puolue - Puolueen saama äänimäärä Kauniaisissa

%osuus - Ehdokkaan saama prosenttiosuus puolueen äänimäärästä Kauniaisissa (PS:llä 2 ehdokasta, jolloin jaettu kahdella)

Ääni ulos - Ääni mennyt puolueen muulle ehdokkaalle Kauniaisten ulkopuolelle (PS:llä 2 ehdokasta, jolloin jaettu kahdella)

Ääni pj:lle - Ääni mennyt Kauniaisissa puolueen puheenjohtajalle paikallisen ehdokkaan sijaan (PS:llä 2 ehdokasta, jolloin jaettu kahdella)

pj %osuus - Puolueen puheenjohtajan saama prosentuaalinen osuus Kauniaislaisten äänistä (PS:llä 2 ehdokasta, jolloin jaettu kahdella)

Esim. RKP:n paikallinen ehdokas on saanut 687 (29,8 %) paikallista ääntä, jolloin hänen saamatta jääneet paikalliset äänet ovat 1620. RKP:n paikallisia ääniä mennyt Haglundille 1122 eli 48,6 %, joka mennyt käytännössä kaikkien Uusmaalaisten ehdokkaiden hyväksi paikallisen ehdokkaan sijaan.

Esim. Vastaavasti kokoomuslainen ehdokas saanut paikallisia ääniä 213 kpl (10,2 %) ja loppusouus 1868 ääntä mennyt muille Uusmaalaisille ehdokkaille. Stubbin osuus siitä 556 kpl, joka mennyt käytännössä kaikkien Uusmaalaisten ehdokkaiden hyväksi paikallisen ehdokkaan sijaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, äänimäärä, Kauniainen, Grankulla

RKP jyrää Kauniaisissa

Maanantai 2.2.2015 klo 22:43 - Taisto Miettinen

Kyllä näin on – kuten suomalainen rap-artisti laulaa.

Tänään Kauniaisissa valittiin uusi valtuuston puheenjohtajisto ja kaupunginhallituksen jäsenet.

Valtuuston työjärjestyksen mukaan valtuuston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi. Vastaavasti valitaan myös uudet kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on tällä kaudella ollut aiemmin RKP:stä (suurin puolue) ja valtuuston puheenjohtaja kokoomuksesta (toiseksi suurin).

Eduskuntavaalit lähestyy, joka näkyy myös käytännön toiminnassa. RKP enemmistöinen valtuusto päätti tänään, että kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat molemmat ovat RKP:stä. Valtuuston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin RKP:n eduskuntavaaliehdokas.

RKP:n enemmistö valtuustossa on oikeutettu näin päättämään. Toinen asia on, toteutuuko paikkajaossa puolueiden tasapuolisuus / demokratia vai yhden valtapuolueen sanelupolitiikka.

Onko sulla pokkaa – laulaa samainen rap-artisti. Kyllä näin on !

Kauniaisissa on noin 9100 asukasta, joista 59 % on suomenkielisiä ja 36 % ruotsinkielisiä.

Valtuuston paikkajako

RKP 18/35

Kokoomus 12/35

Vihreät 2/35

SDP 1/35

KD 1/35

PS 1/35

Asiasta:

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/267505-rkp-keskitti-vallan-itselleen-kauniaisissa

http://hbl.fi/nyheter/2015-02-02/714576/grankullapolitiker-oense-om-overenskommelse

http://hbl.fi/lokalt/2015-02-02/715046/rehn-kivi-leder-grankulla-fullmaktige

http://hbl.fi/lokalt/2015-02-04/715421/nu-svingar-hon-klubban-i-grankulla 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: RKP, Kauniainen, Grankulla, Kokoomus, valtuusto

Inget blir bättre för Grankulla - Kauniaislaisten kuuleminen metropoliselvityksestä

Tiistai 14.10.2014 klo 15:38 - Taisto Miettinen

Kauniaislaisia kuultiin eilen metropoliselvityksestä.

Selvitysmiehet ehdottivat, että pääkaupunkiseudulle muodostuisi 5 kaupungin metropolikaupunki, joka muodostuisi 1 miljoonan hengen kokonaisuudeksi. Perusteluina oli mm. Suomen kilpailukyvyn kasvattaminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen.

Selvitysmiesten mukaan pakkoliitoksia ei alueella tule, mutta asiassa saatetaan järjestää kansalaisäänestyksiä kussakin kaupungissa.

Toin tilaisuudessa esille sen, että Kauniaisten kaupunki on yhtämielisesti vastustanut liitosta. Kansalaisäänestys olisi siten turhaa yhteiskunnan varojen tuhlausta ainakin Kauniaisten osalta.

Esitin myös kysymyksen siitä, mitä tapahtuisi mahdollisen kansalaisäänestyksen jälkeen. Haudataanko metropolihanke vai tullaanko asiaa jatkamaan esim. metropolihallinnon selvittämisen osalta. En saanut asiaan suoraa vastausta. Loppupuheenvuorossa selvittäjät kuitenkin puhuivat metropolihallinnon tulemisesta.

Esitin myös kysymyksen siitä, kuinka Kauniaislaisten vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa parantuisivat 1 miljoonan metropolikaupungissa, jossa valtuusto päättää asioista. Kauniaisten kaupungissa on n. 9000 asukasta ja 35 valtuutettua. Kauniaisilla olisi tuskin yhtään taikka maksimissaan 1 edustaja metropolikaupungin valtuustossa. Tämä ei millään tavalla paranna Kauniaisten asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, vaan heikentää sitä olennaisesti.

Selvitysmiehet myönsivät, ettei mikään asia olisi metropolikaupungissa paremmin Kauniaisten osalta. Metropolihanke on heidän mukaan parempi vain laajemmassa mittakaavassa.

Kokouksessa tuotiin esille myös kysymys siitä, kuinka Suomen kilpailukyky voi parantua kaupunkien yhdistymisellä.

http://hbl.fi/lokalt/2014-10-14/668141/inget-blir-battre-grankulla

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metropoli, Inget blir bättre för Grankulla, HBL, Kauniainen, metropoliselvitys, kuntalaisten kuuleminen

Grankullas öde oroar - Kauniaisten kohtalo huolestuttaa

Tiistai 15.1.2013 klo 20:04 - Taisto Miettinen

HBL 15.1.2013 s. 8

Den enda sannfinländska fullmäktigeledamoten Taisto Miettinen konstaterar att de åttatusenfemhundra Grankullabornas inflytande skulle vara litet i en kommun på flera hundratusen invånare.

- Och skattesatsen skulle höjas, säger Miettinen som vet att Grankullaborna också är oroliga för att servicen ska bli sämre.

Han konstaterar att SFP, som nu är det största partiet i Grankulla, skulle ha betydligt mindre inflytande i en större kommun.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Grankulla Kauniainen