RKP vastustaa avoimuutta

Tiistai 14.3.2017 klo 17:00 - Taisto Miettinen

Olen kirjoittanut Kaunis Granissa 3/2015 s. 11 "Valtuuston luottamustehtävien jakoon pelisäännöt". Olen todennut kirjoituksessani "jättäväni aloitteen paikkajakotoimikunnan perustamiseksi Kauniaisiin. Nähtäväksi jää, kuinka avoimia Kauniaisissa käytännössä halutaan olla". 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja (RKP) on vastannut siellä kirjoitukseeni "RKP kommentoi Taisto Miettisen ja Jarl Hagelstamin mielipidekirjoitusten seurauksena Kauniaisten RKP katsoo, että on paikallaan sopia periaatteista, kuinka kunnallisissa luottamustoimien paikat jaetaan puolueiden kesken valtuustossa. Näin voimme tulevaisuudessa välttää turhan keskustelun siitä, onko jotain sovittu tai jätetty sopimatta."

Olen tehnyt 27.4.2015 aloitteen paikkajakotoimikunnan asettamisesta valmistelemaan poliittisten ryhmien kesken luottamushenkilövalintoja. Aloite on ollut esillä kaupunginhallituksessa KH 19.8.2015 ja KH 23.11.2015.

Olen kirjoittanut asiasta blogissani 15.3.2016, jonka mukaan "Ainoa järjellinen este asian vastustamiselle voi olla ainoastaan se, ettei paikoista haluta keskustella avoimesti. Vaikuttaisi siltä, ettei RKP haluaisi toimia asioissa avoimesti."

KH asetti 31.8.2016 ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli uuden hallintosäännön valmistelutyö. Ryhmän puheenjohtajana toimi KH pj (RKP). KH teki 1.3.2017 yksimielisen esityksen hallintosäännöstä luottamushenkilötoimikunnan osalta.

Valtuusto käsitteli hallintosääntöä kokouksessaan 13.3.2017. Pöytäkirjasta ilmenevät RKP jäsenet ehdottivat/kannattivat, että säännös luottamushenkilötoimikunnasta poistetaan hallintosääntöluonnoksesta. Perusteluna oli se, että paikoista on pystytty sopimaan tähän mennessäkin. Kaikki RKP:n jäsenet äänestivät luottamushenkilösäännöksen poistamisen puolesta hallintosääntöluonnoksesta, KH pj:n, valtuuston pj:n ja yhden RKP:n valtuutetun äänestäessä tyhjää. Kaikki RKP:n kaupunginhallituksen jäsenet muuttivat siten kaupunginhallituksessa olevaa 2 viikon takaista kannanottoaan sekä KH pj:n Kaunis Granissa julkaisemaa RKP:n kannanottoa asiassa.

RKP katsoi siten, että he haluavat noudattaa aikaisempaa paikoista "sopimista". Käytännössä tämä "sopiminen" tarkoittaa sitä, että RKP suurimpana puolueena on valinnut heitä kiinnostavat luottamusmiespaikat, jonka jälkeen kokoomus päättää omista paikoista. Tiedossani ei ole se, "sopivatko" he keskenään paikoista. RKP:n ja Kokoomuksen paikkojen valitsemisen jälkeen loput jäljellä olevat paikat annetaan pienpuolueiden keskenään jaettavaksi. RKP:n mukaan tämä on ilmeisesti asioista "yhdessä sopimista" ja KH pj:n Kaunis Granissa julkaisemaa "periaatteista sopimista". Näin "avointa" RKP:n menettely asioissa ja asioista "sopimisesta" käytännössä on.

Kauniaisissa ilmeisesti jatkuu siis vanhakantainen ja salamyhkäinen vaalien jälkeisten luottamuspaikkojen jako suljetuissa kabineteissa. Kauniaisissa ei toteudu luottamuspaikkojen jaon avoin periaate, kuten muissa naapurikaupungeissa, esim. Espoossa ja Kirkkonummella. Todettakoon vielä, että ko. kaupungeissa kaikki puolueet kannattavat, myös RKP, avointa luottamusmiespaikkojen jakoa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kauniainen RKP, Grankulla SFP, avoimuus, paikkajako, Kaunis Grani, puheenjohtaja, kaupunginhallitus

Suvaitsevaisuus koetuksella Kauniaisissa - päivitetty 28.1

Lauantai 5.11.2016 klo 13:25 - taisto miettinen

Kauniaisten kaupunki on sitoutunut ottamaan vuosittain 10 kiintiöpakolaista kaupunginvaltuuston vuonna 2013 tekemän päätöksen mukaisesti. Tämän lisäksi KV päätti 13.6.2016, että kaupunki sitoutuu antamaan kuntapaikan ELY-keskuksen osoittaman laskennallisen osuuden mukaisesti (12 henkilöä) niille turvapaikanhakijoille, jotka saavat myönteisen oleskelulupapäätöksen. 

Kauniaisten kaupungilla ei ole ollut tuolla hetkellä vapaita vuokra-asuntoja ja asuntojonossa oli kaupungilta saadun tiedon mukaan 97 ruokakuntaa/perhettä. Saadun tiedon mukaan uudet tp-hakijat ohittavat ko. ruokakunnat. Päätöksestä jätetyn eriävän mielipiteen mukaan ”Ei voida pitää oikeudenmukaisena tilannetta, jossa muut henkilöt asetettaisiin etusijalle kuntalaisiin nähden. Asuntojonossa ei saa olla ohituskaistoja.”

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr on hakenut tilapäistä rakennuslupaa perheryhmäkodin toiminnalle, koska kiinteistön nykyinen käyttötarkoitus on asuminen. Perheryhmäkodin perustaa ja sen toiminnasta vastaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr, joka on solminut palvelusopimuksen tästä Kauniaisten kaupungin kanssa. Palvelusopimus perustuu ELY-keskuksen ja Kauniaisten kaupungin välillä solmittuun sopimukseen. Perheryhmäkoti on tarkoitettu ilman huoltajaa Suomeen saapuneiden, oleskeluluvan saaneiden alaikäisten pakolaisnuorten asunnoksi. Nuoret asuvat perheryhmäkodissa pääsääntöisesti kunnes täyttävät 18 vuotta. Perheryhmäkodissa asuu 7-9 lasta/nuorta. Henkilökuntaa on saman verran kuin lapsia ja he tekevät työtä kolmessa vuorossa, mikä tarkoittaa, että kerralla paikalla on 1-2 aikuista.

Asiasta on tehty myönteinen päätös rakennuslautakunnassa 28.9.2016. Asiassa on tehty myös naapurihuomautus, jossa kahdentoista (12) lähikiinteistön omistajat ovat huomauttaneet mm. talon varustetason ylittävän keskitason ja antavan siten väärän kuvan keskivertosuomalaisen todellisesta arkipäivästä. Rakennuslautakunta on 26.10.2016 myöntänyt rakennustöiden aloittamisoikeuden.

Kauniaisten sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen 21.9.2016 mukaan ”Sopimuksen mukaisesti perheryhmäkotiin sijoitetaan yhdeksän lasta, ja yhden hoitovuorokauden hinta on 259 euroa per lapsi….Sopimuksen arvo on noin 850 000 euroa vuositasolla, mikä ylittää hankintalain kynnysarvon. Hankintalain 27 §:n 1. momentin mukaisesti hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta ennalta-arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Päätöksen mukaan "Valtio korvaa alaikäisten, ilman huoltajaa maassa oleskelevien turvapaikanhakijoiden kustannukset toteutuneen mukaisesti kaupungille."

Migrin tavoite tp-hakijan majoituskustannukseksi on 37 euroa per vuorokausi.

Kauniaisten valtuuston muodostaa 18/35 enemmistöinen RKP. Asiasta päättävän rakennuslautakunnan, samoin kuin sosiaalilautakunnan muodostaa myös RKP valtainen enemmistö. Käyttötarkoituksen muutoksen kohteena olevan talon omistaa RKP:n entinen kaupunginvaltuutettu (-9/2015), joka oli yrittänyt myydä taloaan tuloksetta.

Hallituksen tavoite on ollut vähentää Suomen vetovoimatekijöitä pienentääkseen tulijoiden määrää. Asiassa voidaan perustellusti pohtia sitä, millainen vaikutus netissä leviävistä talon kuvista on tänne tulemaan kiinnostuneille turvapaikanhakijoille taikka täällä jo oleville henkilöille. Toimivatko ne houkuttimina taikka tasovaatimuksina?

Voidaan myös pohtia sitä, mikä olisi asenne, jos naapuritontille tulisi vastaava pienimuotoinen nuorisokoti. Olisiko reagointi erilainen, jos kysymyksessä ei olisi tp-koti? Olisiko asiaa tuolloin millään tavoin edes uutisoitu, kun naapurusto käyttää lainmukaista oikeutta huomautuksen tekemiseen rakennushankkeessa heitä asiasta kuultaessa? Ainakaan keskustelua ei olisi tuolloin värittänyt rasismileima.

Asiassa voidaan myös perustellusti kysyä hankintalain edellysten täyttymistä. Hankintalain 27 §:n 3-kohdassa mainitaan 1. ehdoton välttämättömyys, 2. ennalta-arvaamaton syy sekä myös 3. äärimmäinen kiire. Kaikkien edellä mainittujen edellysten täytyy toteutua. Tiedossani ei ole se, kuinka kaikki ko. edellytykset täyttyvät. Onko valtuuston päätös 13.6.2016 ehdoton välttämättömyys ja ennalta-arvaamaton syy? Mikä on äärimmäinen kiire ja ketä se on koskenut, talon omistajaa vuokratulojen saamiseksi vai hakijoita? Ainakaan valtuusto ei ole asettanut aikarajaa taikka äärimmäistä kiirettä eikä Kauniaisten kaupungilla ole ollut vastaavaa äärimmäistä kiirettä 97 asuntojonossa olevan ruokakunnan osalta. Voidaankin perustellusti kysyä johtaako hallitsematon maahanmuutto hallitsemattomaan lainkäyttöön.

Asiaa on uutisoitu laajalti YLEHSHS kaupunkiYLE svenska, YLE svenskaMV lehti, MV lehtiNykysuomi, MTV3, YLE nyheter, Talouselämä

Keskustelua mm. Suomi24Suomi24 

Lisäyksiä blogiin

Myöhempää kirjoittelua asiasta Länsiväylä, Suomen kuvalehtiKaunis Grani, Livejournal, Talouselämä, HS, YLE, YLE svenska, Helsingin uutiset

Suomi ensin- Kauniainen mielenilmaus 12.11.2016 

Suomen kuvalehti 9.11.2016 mukaan "Aivan lakien mukaan tilanne ei ole Kauniaisissa edennyt. Kaupunki ei ole noudattanut hankintalakia, kun se on tehnyt sopimuksen Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa."

Rakennustöiden aloittamisoikeutta koskeva valitus on hylätty. Kaunis Grani ja HS haastatteluiden mukaan ryhmäperhekodin toiminta voidaan aloittaa ennen joulua. Varsinainen valitusasia asunnon käyttötarkoituksen muutoksesta ei ole vielä lainvoimainen. Voidaanko ryhmäperhekotitoiminta aloittaa siitä huolimatta ? MRL 144 §:n mukainen rakennustöiden aloittamisoikeus on eri asia kuin kaavan vastaisen toiminnan aloittaminen, jota MRL 144 § ei koske. Jos käyttötarkoituspäätös kumoutuisi, niin tuossa tilanteessa toimintaa olisi harjoitettu kaavan vastaisesti. Tämä ei voine olla mahdollista ?

Aloittamisoikeuteen liittyvän valituksen käsittely ei ole ollut esillä päätöksen tehneessä rakennuslautakunnassa, vaan kaupungin lausunto on annettu kaikessa hiljaisuudessa normaalista tavasta poiketen päätöksen tehneen lautakunnan ulkopuolella.

Eräs mielenkiintoinen kysymys on myös se, kuinka lautakunnan jäsenet ovat voineet varmistua siitä, etteivät he ole esteellisiä asian käsittelyyn. Lautakuntien RKP-puheenjohtajat (LV ja YLE) ovat ilmoittaneet, etteivät he ole tienneet kiinteistön RKP-omistajasta. Rakennuslautakunnan päätöksestä 28.9 kuitenkin ilmenee, että hakijana on kiinteistön omistaja ja rakennuslupahakemuksessa on kiinteistön omistajan nimi yhteystietoineen. 

Kauniaisten kaupungilla on ollut päätöksen mukaan sopimuksen tekeminen ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja ole voitu noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta ennalta-arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Todettakoon, että julkiset hankinnat sivujen mukaan (www.hilma.fi) hakusanalla perheryhmäkoti haettuna ainakaan Lieksalla ja Ääneskoskella ei ole ollut vastaavaa kiirettä, vaan hankinta on meneillään normaalina kilpailutuksena. Mikä lienee aiheuttanut ko. ehdottoman välttämättömän, ennalta-arvaamattoman ja äärimäisen kiireen Kauniaisissa ?

Hoitosuhde perheryhmäkodissa on 1/1 eli yksi lapsi/hoitaja. Vertailuna todettakoon, että päiväkodissa alle 3v on 4 lasta/työntekijä ja yli 3v on 8 lasta/työntekijä. Vanhustenhoitajien vähimmäismitoitus on 0,5 eli hoitaja/2 vanhusta.

Naapurikiinteistöjen huomautus ja valitus sekä kaupungin vastine 25.1 (rakennuslautakunnan päätös liitteineen)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: suvaitsevaisuus, maahanmuutto, kauniainen, grankulla, indvandring, fördragsamhet, esteellisys, hankintalaki, aloittamisoikeus

Maksulliset vuokra-asuntojonot ja rasismileimapelko

Lauantai 18.6.2016 klo 12:22 - Taisto Miettinen

Kauniaisten valtuusto päätti 13.6.2016, ettei kaupungin vuokra-asuntojen jaossa noudateta yhdenvertaisuutta (asia Uudenmaan ELY-keskuksen esitys pakolaisten vastaanottamisesta Uudenmaan alueen kunnille)

Kauniaisten valtuusto hylkäsi ehdotuksen "erillissopimuksella kuntaan sijoitettuja asunnonhakijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti muiden asunnonhakijoiden kanssa eikä heitä tule asettaa etusijalle asuntoja jaettaessa."

Valtuuston päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupungin vuokra-asuntojen hakijat voidaan asettaa eriarvoiseen asemaan alkuperän perusteella. Alkuperän perusteella osa hakijoista "automaattisesti ohittavat muut hakijat"

Perustuslaki 6 § (Yhdenvertaisuus) Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Eriarvoisuuden lisäksi toinen kysymys on siitä aiheutuva kustannus. Kunnille pakolaisista aiheutuva kustannus lienee vähintäänkin 17.000 €/v, jolloin kustannus on Kauniaisiin tänä vuonna otettavilta 22 hengeltä vähintäänkin 374.000 € vuodessa. Valtion korvaus 2300/6845 €/henkilö vuodessa ei kata siitä kunnalle aiheutuvia kustannuksia. Jokainen kuntalainen ja siis myös asuntojonossa oleva kuntalainen maksaa tästä eriarvoisesta kohtelusta. Asuntojonossa oleva siis maksaa ajallisesti ja rahallisesti jonotuksestaan. 

Asiassa jätetty eriävä mielipide on noteerattu myös esim. Helsingissä. Myös Radio Vega kiinnostui asiasta, mutta mitä ilmeisemmin ei julkaissut haastattelua, koska ei saanut tukea toiselta haastatellulta väitetystä "ideologia" ajattelusta. Todettakoon, että ideologinani on ja tulee olemaan ihmisten lainmukainen yhdenvertainen kohtelu, ei siis se "ideologia" johon haastattelija pyrki asian moneen otteeseen kääntämään.

On erikoista, että pakolaiskysymyksestä, edes perustuslain yhdenvertaisuus- taikka kustannusnäkökulmasta ei voi keskustella avoimesti tilanteessa, jossa kaupungin taloutta tervehdytetään ja kaikilla osa-alueille pyritään leikkaamaan. Keskustelun avoimuutta estää rasismileimapelko, jota korttia helposti käytetäänkin keskustelun tukahduttamiseksi. Sen sijaan talouden tervehdyttämisessä vanhuksilta, lapsilta ja muilta apua tarvitsevilta leikkaamisessa ei tule leimatuksi vanhusten-, lasten- tms. vastustajaksi tai vihaajaksi. Tämä rasismileimapelko estää taikka vähintäänkin rajaa käytännössä perustuslain suomaa sananvapautta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vuokra-asunto, kauniainen, grankulla, yhdenvertaisuus, tasapuolisuus, rasismi

Päätösesitysten perusteluita sekä avoimuutta on kohennettava

Torstai 16.6.2016 klo 18:12 - Taisto Miettinen

Perusopetuksen yhtenäiskoulu on aiheuttanut paljon keskustelua Kauniaisissa, eikä syystä.

Asia tuotiin lautakunnalle tiedoksi 19.3.2014 kohdassa muut asiat. Pöytäkirjan mukaan "Lautakunnalle saatettiin tiedoksi, että sivistystoimenjohtaja, opetuspäällikkö sekä suomenkielisen opetustoimen kaikki kolme rehtoria ovat käyneet virkamiestasolla alustavia keskusteluja yhteisestä peruskoulusta suomenkielisessä opetustoimessa. Keskustelu on käynnistetty rehtoreiden aloitteesta. Lautakunta totesi, että keskustelua/valmistelua voidaan lautakunnan puolesta jatkaa ja että asia voidaan haluttaessa myöhemmin tuoda lautakunnan käsittelyyn."

Asia tuotiin lautakunnan kokoukseen 7.4.2014, jossa esitettiin yhtenäiskoulua ja koulurakennusten käyttäjien vaihtoa siten, että Kauniaisten lukio siirtyy Mäntymäelle ja Mäntymäen koulu siirtyy Kasavuoren koulukeskukseen. Käydyn keskustelun jälkeen esittelijä muutti ehdotustaan, jonka mukaan laajaa asiaa käsitellään uudelleen lautakunnan 23.4.2014 kokouksessa.

Asia ei tullut esille uudelleen lautakunnassa, koska KH oli tehnyt asiassa 17.4.2014 päätöksen, joka tuotiin lautakunnalle tiedoksi 23.4.2014 kokouksessa kohdassa muut asiat. Lautakunnan pöytäkirjan mukaan "KH päätti 15.4.2014 (KH § 92) asettaa työryhmän selvittämään ja valmistelemaan yhtenäisen peruskoulun perustamista ja lukioiden toimintaedellytysten ja yhteistyön kehittämistä." "Lisäksi KH päätti yhtenäiskoulukysymyksen valmisteluun liittyen, että lähtökohdaksi tulee ottaa, että koulurakennukset säilyvät nykyisessä käytössään."  

Lautakunnan pöytäkirjan 23.4.2014 mukaan "Lautakunta kävi asiasta keskustelua ja toteaa omalta osaltaan, että yhtenäisen suomenkielisen peruskoulun selvitystyö tulisi suorittaa eri ratkaisuvaihtoehdoilla ottaen huomioon eri vaihtoehtojen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Lautakunta toivoo, että selvitystyössä ei etukäteen rajattaisi esimerkiksi suomenkielisen opetustoimen tilakysymyksiä pois."

Asia on ollut lautakunnan käsittelyssä uudelleen 11.5.2016, jossa lautakunta päättää järjestää yhdessä KH:n kanssa kuulemistilaisuuden 23.5.2016. Asiassa on tehty kutsu, jonka mukaan järjestetään ”kuulemistilaisuus yhtenäisestä perusopetuksen koulusta”. Ilmoituksessa ei mainita koulujen siirtymisestä. Kuulemistilaisuuden tulokset (8s) sekä vanhempien sähköpostit (27s) on jaettu lautakunnan jäsenille tutustuttavaksi kokouksessa 8.6.2016.

Kokouksessa 8.6.2016 katsoin, että päätös tulee perustella paremmin koulujen vaihdon osalta. Näkemykseni mukaan vanhempien kuulemisessa esille tuotuja mielipiteitä ja kysymyksiä ei ole perusteltu päätöksessä. Lisäksi perustelut keskittyvät enimmiltä osin lukion näkövinkkeliin, mutta ei peruskoulun. Peruskoulun pedagoginen peruste ei ole peruste koulujen vaihdon osalta, vaan ainoastaan yhtenäiskoulun peruste. Puheenjohtaja ehdotti päätösehdotukseen lisättäväksi lausunnon, joka otettiin osaksi päätöstä.

Asia on ollut esillä kaupunginhallituksessa 15.6.2016. Päätösesityksen mukaan "Yhtenäiskoulun pedagogiset hyödyt on kattavasti esitetty lautakunnan päätöksessä. Lisäksi yhtenäiskouluvaihtoehdon (B-C) valintaa puoltaa se, että se on kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu." Pedagoginen peruste koskee yhtenäiskoulua, ei koulujen vaihtoa. Kaupunginhallituksen (esitys) mukaan ainoa seikka koulujen vaihdolle on siten kokonaistaloudellisuus. 

Kaupunginhallituksen esityksestä poikkeavassa päätöksessä on viitattu kuntalaisten palautteeseen, alakoulun turvalliseen ja keskeiseen sijaintiin, rakennusten vaihdon kustannuksiin, tuottolaskelmien mahdollisiin muuttumiseen ja lukion oppilasmäärän kasvattamiseen valtionosuuksia silmälläpitäen. KH on tuonut moninaisia seikkoja esille, jotka ovat puuttuneet virkamiesten tekemästä esityksestä.

Asiassa on kyse yleisesti ottaen esitysten ja päätösten perustelemisesta, joihin myös kuntalaiset ovat puuttuneet. 

Hallintolain neuvontasäännöksen (8 §) mukaan "viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin." Hallintolain 45 §:n mukaan "päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset."

Laajakantoiseen asiaan sekä kuntalaisten esille tuomiin kysymyksiin on otettava kantaa riittävän perustelluilla päätöksillä. Esityksessä ei ole viitattu vanhempien kuulemisessa esille tuomiin seikkoihin ja kysymyksiin. Koska perusteluissa olisi ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun, niin tästä on pääteltävissä, ettei vanhempien kuuleminen ole vaikuttanut ratkaisuun. Vanhempia on siten kuultu, mutta ei kuunneltu. Joihinkin esille tuotuihin seikkoihin on löydettävissä vastauksia esityksen monista liitteistä, joita sivuja on yli 100s. Kaikki asiassa esitetyt olennaiset seikat perusteluineen tulisi kuitenkin koota varsinaiseen esitykseen.  

Päätösehdotukseen oli lisätty puheenjohtajan esittämänä perusteluita päätökselle. Viimeistään tässä vaiheessa virkamiesten pitäisi havahtua siihen, ettei päätösesitystä ole riittävästi perusteltu.

Esityksessä ei ole esitetty riittävän yksilöityjä perusteita ko. koulumuutokselle peruskoulun osalta hallintolain 8 § ja 45 §:n mukaisesti. KH päätösesityksen mukaan kysymys on pitkälti taloudellinen, joka etu syntyy asiassa esitettyjen laskelmien mukaan lukion kasvun osalta. KH äänestyspäätöksen (6-1) mukaan koulurakennuksia ei kuitenkaan vaihdettaisi. Asia etenee seuraavaksi valtuuston päätettäväksi.

Toinen kysymys on päätöksentekomenettelyn avoimuus

En pidä kovinkaan hyvänä sellaista päätöksentekomenettelyä / hallintomenettelyä, josta ei selkeästi ilmene keskusteltava / päätettävä asia. Keskustelutilaisuuskutsussa (Kaunis Grani) ei sanallakaan mainittu sitä, että tilaisuus koskee koulujen vaihtoa. Vaikuttaisi siltä, että se olisi haluttu salata. On varmaa, että tällainen menettely ei lisää luottamusta päätöksentekomenettelyyn, vaan aiheuttaa siihen ei-toivotun vastareaktion. Viittaan asiassa hallintomenettelylakiin sekä lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kauniainen, grani, grankulla, skola, peruskoulu, lukio, yhtenäiskoulu, mäntymäki, kasavuori, avoimuus, päätöksenteko

Hallitsematon maahanmuutto johtaa hallitsemattomaan lainkäyttöön

Keskiviikko 21.10.2015 klo 14:26 - Taisto Miettinen

Ihmiset / yritykset eriarvoisessa asemassa lain edessä

Espoon kaupungin viranomaisia on kehotettu toimimaan mahdollisimman joustavasti pakolaisasioissa. Oletettavasti tilanne on näin myös muualla päin Suomea.  Tämä on johtanut siihen, että kaupunki / rakennusvalvonta saattaa ihmiset eriarvoiseen asemaan lain edessä sekä lupien hakemisen osalta että toisaalta valikoivan yritystoiminnan tukemisen muodossa.

Espoon Siikajärvelle vastaanottokeskuksen parkkipaikalle on pystytetty konttirivitalo. Konttirivitalolle ei ole haettu rakennus- tms lupaa MRL:n mukaisesti.

MRL 125 §:n mukaan ”Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa.” MRL 172 §:n mukaan ”Rakennusvalvontaviranomainen voi 172 §:ssä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, jos kysymys on tilapäisen rakennuksen rakentamisesta enintään viiden vuoden ajaksi.” 

MRL 180 §:n mukaan ”Jos rakennustyöhön tai muuhun toimenpiteeseen ryhdytään tai se toteutetaan vastoin tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka myönnetyn luvan tai viranomaishyväksynnän vastaisesti, rakennustarkastajalla tai rakennusvalvontaa suorittavalla kunnan muulla viranhaltijalla on oikeus kirjallisesti annettavalla määräyksellä keskeyttää työ.”

Kaupungin rakennusvalvonnan tiedossa on ko. luvaton rakentaminen. Kaupunki / rakennusvalvonta ei ole kuitenkaan tietojemme mukaan keskeyttänyt ko. rakennustöitä eikä MRL 182 §:n mukaisesti velvoittanut niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty.

Asioiden käsittely ja niiden aikataulu tulee olla yhdenmukaista.

2 kommenttia . Avainsanat: maahanmuutto, lainkäyttö, rakentaminen

Kauniaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhtiöittäminen / ulkoistaminen

Lauantai 2.5.2015 klo 19:26 - Taisto Miettinen

Kauniaisissa on tehty ko. sisältöinen aloite, joka on synnyttänyt keskustelua valtuuston lisäksi Kaunis Granin mielipideosastolla

Kaunis Grani 25.11.2014

........Kaupunki tuottaa tälläkin hetkellä po. palvelunsa kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Henkilökunta on ammattitaitoista ja motivoitunutta. Kokoomuksen olisikin ensisijaisesti kyettävä osoittamaan mahdolliset ”vuotokohdat” terveydenhuollossamme ja jos niitä löytyy, tehdä parannusehdotuksia tähän omaan järjestelmäämme. Ehdotukset yksityistämisestä kertovat halusta uuteen ideologiaan. Jäljet pelottavat.

Kaunis Grani 20.1.2015

Parhaillaan eduskunnassa oleva sote-laki vie Granilta 150 työntekijää ja uhkaa lopettaa terveyskeskuksemme.......Juuri kilpailutuksen tuloksena tehtävällä sopimuksella palvelun tuottajan kanssa voidaan varmistaa hyvät palvelut ainakin 10 vuodeksi eteenpäin.

Kaupunginvaltuuston päätös 16.3.2015

KV palautti asian kilpailutuksen vaihtoehtojen ja vaikutusten selvittämiseksi perusteellisesti uudelleen.

Kaunis Grani 28.4.2015 s. 19

Kyseistä kokoomuksen tahtoa lähtivät tukemaan RKP:n Veronica Fellman, vihreiden Juha Pesonen ja Margit Peltovirta sekä perussuomalaisten Taisto Miettinen..... Eihän kokoomus olisi tätä halunnut, jos se todella olisi Kauniaisten omien, todella tärkeiden peruspalveluiden säilyttämisen kannalla – ja niiden kehittämisen kannalla......

ASIAN POHDINTAA

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi mukaan ”Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta……Lain keskeinen velvoite kunnille on perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen järjestämiselle säädetty vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohja. Kunnat saivat valita täyttävätkö ne väestöpohjavaatimuksen kuntaliitoksella vai perustamalla yhteistoiminta-alueen.”

Lakiesityksessä on siis 20.000 asukkaan raja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Espoo päättäisi Kauniaisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Jos lakiesitys siis menisi sellaisenaan läpi ja Espoo päättäisi lakkauttaa Kauniaisten terveysaseman, niin mitä me silloin mielipidekirjoituksen mukaan säilytämme ja kehitämme......kun meillä ei ole enää omaa terveysasemaa Kauniaisissa........

Peruslähtökohdiltaan olen sitä mieltä, että peruspalvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, kuuluvat valtion ja kuntien järjestämisvastuulle, joita täydentävät yksityiset palvelut. Lisäksi kyse on lähtökohtaisesti lähipalveluista. Tiedossa ei ole se, mikä on lopullinen esitys SOTE asiassa. Tiedossa ei myöskään se, mikä on sen järkevyys suhteessa esitettyyn sopimukseen. Haluan, että terveyskeskus säilyy Kauniaisissa, kuten varmasti monet muutkin kuntalaiset. Tuskin kukaan ilman autoa oleva vanhus taikka perheen lapsi haluaa matkustaa Espoon puolelle terveyskeskukseen.

On olemassa riski siitä, että terveyskeskuksemme lakkautetaan. Tämän vuoksi on järkevää säilyttää myös yhtiöittämisen ja ulkoistamisen mahdollisuus. On järkevää selvittää asiaa ja pitää kaikki vaihtoehdot esillä, jotta eteemme ei tule tilannetta, ettemme ehdi enää reagoida tilanteeseen. Näin voidaan tehdä järkeviä valintapäätöksiä eri vaihtoehdoista. Asian selvittämisellä ei oteta vielä kantaa siihen, mikä on lopullinen kanta, kun kaikki faktat ja vaihtoehdot ovat pöydällä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, kauniainen, grankulla, ulkoistaminen, yhtiöittäminen

Valtuustoaloite

Maanantai 27.4.2015 klo 16:44 - Taisto Miettinen

VALTUUSTOALOITE 27.4.2015

1. Kauniaisten kaupungin hallintosääntöön / kaupunginhallituksen tehtäviin on lisättävä paikkajakotoimikunnan nimeäminen luottamushenkilövalintoja varten.

Kauniaisten kaupungin hallintosäännön kohtaan 1.1 (kaupunginhallituksen tehtävät) taikka muualle tulee lisätä omana kohtanaan esim. seuraavaa:

Kaupunginhallitus nimeää Kauniaisten paikkajakotoimikunnan, jossa on asemansa perusteella edustettuna kunkin valtuustossa olevan ryhmän valitsema edustaja ja hänelle valittu varaedustaja. Paikkajakotoimikunnan tehtävänä on valmistella poliittisten ryhmien kesken valtuustokautta koskevia luottamushenkilövalintoja yhteisesti sovittua pisteytysjärjestelmää käyttäen.

 2. Toissijaisesti kaupunginhallituksen tulee päättää pysyvän paikkajakotoimikunnan perustamisesta luottamushenkilövalintoja varten edellä mainitun mukaisesti.

Hallintosäännön 1 kohdan mukaan ”Kaupunginhallitus voi päättää sen tai jonkin lautakunnan alaisuudessa toimivan toimikunnan asettamisesta määrättyä tehtävää varten.”

Aikataulu: paikkajakotoimikunta tulee perustaa vuoden 2017 kunnallisvaalien luottamushenkilövalintoihin

Vastaava toimikunta ja pisteytysjärjestelmä on käytössä mm. Kirkkonummella ja Espoossa.

Järjestelmä on läpinäkyvä ja tasapuolinen kaikkia puolueita kohtaan sekä siitä on hyviä kokemuksia ko. kaupungeissa.

Liitteet:

Espoon paikkajakotoimikunnan pelisäännöt ja pisteytysjärjestelmä

Kirkkonummen johtosääntö (1. luku 4 § kohta 20) ja pisteytysjärjestelmä

KOMMENTIT ALOITTEESEEN (lähetin aloitteen etukäteen kunkin puolueen edustajille)

Sain ennen valtuuston kokousta pari kommenttia.

1. Esitystä oli ymmärretty siten, että virkamiehet päättäisivät luottamusmiespaikoista: Paikkajakotoimikunta koostuu esityksen mukaisesti "asemansa perusteella edustettuna kunkin valtuustossa olevan ryhmän valitsema edustaja ja hänelle valittu varaedustaja." Paikkajakotoimikunta ei siis koostu kunnan virkamiehistä, vaan puolueiden edustajista. Kunta vain huolehtii siitä, että toimikunta asetetaan. Puolueet siten päättävät yhdessä paikoista ja "pelisäännöistä", ei virkamiehet.

Nykysysteemissä paikoista ei ole päätetty yhdessä eri puolueiden kanssa, vaan paikkajaoista sovitaan salaisesti suurimpien puolueiden kesken ja jäljelle jääneet paikat annetaan pienille puolueille keskenään sovittavaksi.

2. Toisen kommentin mukaan hallintosäännön muuttamisesta tai toimikunnan perustamisesta ei voisi tehdä aloitetta. Kaupungin säännöistä, määräyksistä yms. ja niiden muuttamisesta voidaan tehdä aloite, samoin kuin kunnanhallituksen asettaman toimikunnan päättämisestä. Asia käyty läpi mm. kaupungin lakimiehen kanssa.

Paikkajakotoimikunnan perustaminen on (kuten aloitteessa olen todennut)

- demokraattista (puolueet saavat äänimäärän mukaisen osuuden luottamusmiespaikoista)

- läpinäkyvää (puolueet yhdessä päättävät paikoista, jolloin ei synny myöskään epäselvyyttä kuten tilanne oli valtuuston puheenjohtajan paikan osalta vuodenvaihteessa kts. alla mainittu mielipidekirjoitukseni).

Käsitykseni mukaan vastustaminen ko. paikkajakotoimikunnan perustamiseen voisi käytännössä perustua vain siihen, että jokin puolue katsoisi olevansa oikeutettu saamaan enemmän kuin vaalien mukainen äänimäärä oikeuttaa. Toisena perusteena voisi olla se, että läpinäkyvyyden sijaan paikoista haluttaisiin päättää vanhakantaisesti "kammareissa" aidon yhteisen sopimisen sijaan. 

Toimikunta on ollut käytössä naapurikunnissa mm. Espoossa ja Kirkkonummella.

Kuten kirjoitin Kaunis Granin mielipidekirjoituksessani s. 11 (luottamustehtävien jakoon pelisäännöt), niin nähtäväksi jää, kuinka avoimia Kauniaisissa käytännössä halutaan olla. Vastustaako joku puolue demokratiaa ja avoimuutta ?

Tulen informoimaan sivullani asian etenemisestä.

Lue lisää »

2 kommenttia . Avainsanat: valtuustoaloite

Kauniaisten äänet

Keskiviikko 22.4.2015 klo 13:07 - Taisto Miettinen

Eduskuntavaalit 2015, Kauniaisten äänet  
Ehdokas Äänimäärä K-määrä puolue %osuus ääni ulos ääni pj:lle pj %osuus
               
Veronica REHN-KIVI (rkp) 687 2444 2307 29,78 1620 1122 48,63
Tapani ALA-REINIKKA (kok) 213 404 2081 10,24 1868 556 26,72
Vesa HELKKULA (kesk) 55 372 349 15,76 294    
Taisto MIETTINEN (ps) 49 703 319 30,72 126,5 48,5 15,20
Petri S J LEHTINEN (ps) 17 575 319 10,66 126,5 48,5 15,20
Seija BUCTMAN (kd) 4 42 110 3,64 106    
Mailis VANSÉN (skp) 2 43 9 22,22 7    
Richard JÄRNEFELT (m11)
1 160 14 7,14 13    
             

Äänimäärä - Äänimäärä Kauniaisissa

K-määrä - Ehdokkaan kokonaisäänimäärä

Puolue - Puolueen saama äänimäärä Kauniaisissa

%osuus - Ehdokkaan saama prosenttiosuus puolueen äänimäärästä Kauniaisissa (PS:llä 2 ehdokasta, jolloin jaettu kahdella)

Ääni ulos - Ääni mennyt puolueen muulle ehdokkaalle Kauniaisten ulkopuolelle (PS:llä 2 ehdokasta, jolloin jaettu kahdella)

Ääni pj:lle - Ääni mennyt Kauniaisissa puolueen puheenjohtajalle paikallisen ehdokkaan sijaan (PS:llä 2 ehdokasta, jolloin jaettu kahdella)

pj %osuus - Puolueen puheenjohtajan saama prosentuaalinen osuus Kauniaislaisten äänistä (PS:llä 2 ehdokasta, jolloin jaettu kahdella)

Esim. RKP:n paikallinen ehdokas on saanut 687 (29,8 %) paikallista ääntä, jolloin hänen saamatta jääneet paikalliset äänet ovat 1620. RKP:n paikallisia ääniä mennyt Haglundille 1122 eli 48,6 %, joka mennyt käytännössä kaikkien Uusmaalaisten ehdokkaiden hyväksi paikallisen ehdokkaan sijaan.

Esim. Vastaavasti kokoomuslainen ehdokas saanut paikallisia ääniä 213 kpl (10,2 %) ja loppusouus 1868 ääntä mennyt muille Uusmaalaisille ehdokkaille. Stubbin osuus siitä 556 kpl, joka mennyt käytännössä kaikkien Uusmaalaisten ehdokkaiden hyväksi paikallisen ehdokkaan sijaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, äänimäärä, Kauniainen, Grankulla

Äänestätkö tuplat ?

Sunnuntai 19.4.2015 klo 8:35 - Taisto Miettinen

Eduskunnan keskeisin tehtävä on lakien säätäminen. Budjettivallan käyttäminen on lainsäädäntövallan ohella toinen eduskunnan perustehtävistä. Mielenkiintoni kohdistuu näihin molempiin eduskunnan päätehtäviin, joista molemmista minulla on akateeminen korkeakoulutus sekä pitkäaikainen työkokemus. Lienen ainoa Uudenmaan ehdokas, jolla akateeminen tuplatutkinto, ja vieläpä eduskunnan päätehtävistä. 

Jos sinulla olisi yritys tai huomattava omaisuus, niin antaisitko sen ns, maallikon hoidettavaksi, vai edellyttäisitkö henkilöltä ammattitaitoa ? Sama koskee valtiota, jossa päätetään sinua ja perhettäsi koskevista asioista, käytitte sen palveluita sitten aktiivisesti taikka passiivisesti. Päätöksenteko edellyttää erittäin useasti taloudellista, juridista sekä koulutuksellista tietämystä. 

Eduskuntaa odottaa vaikeuksien vyyhti, joka vaatii ammattitaitoa. Maan tilanne vaatii mm. 1. työllisyyden ja 2. valtion velan korjaamista sekä 3. oikeudenmukaisuuden lisäämistä. Nämä asiat ovat pääteemoinani. kokemukseni pohjalta. 

Muutama viikko sitten haastateltiin Martti Ahtisaarta. Hän kehotti kansalaisia kiinnittämään vaalilupausten sijaan huomioita siihen, kuka kykenee toteuttamaan asioita ja muutoksia. Poliittisiksi päättäjiksi on toivottu myös ihmisiä, jotka tuntevat ja tietävät pienituloisten ihmisten todellisuuden (YLE uutiset). Yhdyn edellä mainittuihin näkemyksiin, josta jälkimmäisestä asiasta olen kirjoittanut blogin: Arjesta vieraantuneet poliitikot.

Politiikka vaatii myöskin yhteistyökykyisiä henkilöitä yli puoluerajojen, jotka ovat kuitenkin samalla myös tarpeeksi sisukkaita ajamaan muutoksia läpi. Tätä sisukkuutta on tarvittu myös vaalityön aikana, josta voin nostaa esille vaalikylttiasian, jota hoidettiin kaikkien puolueiden ehdokkaiden hyväksi (17 päivää 2.4). Yhteistyötä on tehty mm. yhteisellä vaaliesitteellä ja  muulla mainonnalla sekä esitteiden jaolla yhteiseen lukuun. Tiedossani ei ole muiden ehdokkaiden yhteisiä vaaliesitteitä.

Sisukkuuden, ammattitaidon ja yhteistyökyvyn lisäksi nostan esille jaksamisen.  Rankka työ vaatii rankat huvit. Kullakin on huvinsa, minulla urheilu ja niihin liittyvät kilpailut. 

Nyt joukolla äänestämään. Muutetaan YLE vaalitentin katsojaluvat n. 6800 ääniksi. Nyt sinulla on mahdolisuus osaltasi vaikuttaa siihen, kuinka ammattitaitoisesti sinun ja perheesi asioita hoidetaan.​

Taisto Miettinen – Sisukas Suomalainen, vähäosaisen arjen tuntija

Varatuomari, Kauppatieteiden lisensiaatti, Kaupunginvaltuutettu, 10-kertainen maailmanmestari

Wife carrier – to the Parliament nr 75 video

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, vastuunkanto

Eukonkanto ja eduskunta

Lauantai 18.4.2015 klo 7:39 - Taisto Miettinen

Rosvopäällikkö Ronkaisen kerrotaan ryöstelleen naisia naapurikyliltä 1800-luvun Suomessa. Hän hyväksyi rosvojoukkoonsa ne miehet, jotka osoittivat väkevyytensä kantamalla ruissäkkiä pitkällä radalla, jossa oli vesi- ja kuivaesteitä. Tarinasta kehkeytyi Eukonkantokisa, tai toisinpäin, jossa on kisattu Sonkajärvellä vuodesta 1992 lukien. Kisa on levinnyt ympäri maailman. Tästä lienee kehittynyt myös suomalainen perinnetapa ns. morsiamen ryöstö häissä. Vai olisiko niin, että kisa on kehittynyt tästä perinteestä ?

YLE vaalitentti alkoi osaltani seuraavasti: Olet eukonkannon moninkertainen maailmanmestari, miten tästä on hyötyä politiikan teossa. Vastaukseni: Vaalilauseenani on, eukonkantaja vastuunkantajaksi eduskuntaan eli kantokykyä löytyy muutoinkin kuin eukonkannossa…….. 

Eukonkanto vaatii siten kantokykyä, kykyä kantaan maaliin asti parhaalla mahdollisella tuloksella, oli taakka mitä ja miten painava tahansa. Myös eduskunnassa vaaditaan kantokykyä – vastuunkantoa valtion ja kansalaisten mitä moninaisimmissa asioissa. Valitettavan usein virkakoneisto pakenee vastuuta, josta blogissani: Ei saa kiusaa – osa 2

Eukonkanto ja eduskuntatyö vaativat myös sisukkuutta. Kisassa sinun on oltava tarpeeksi sisukas juoksemaan, vaikka maitohapot painavat jaloissa. Kysymyksessä on rankin kilpailu, mitä olen kokenut minuutin aikana ja näitä kokemuksia ja kilpailuja on paljon. Vastaavasti eduskuntatyö vaatii sisukkuutta ajamaan asioita läpi ns. ”harmaan kiven”. Viime hallituskaudella asioiden ajaminen loppuun asti olisi vaatinut sisukkuutta, mutta sitä ei löytynyt eikä tavoitteissa onnistuttu.

Eukonkanto vaatii sisun lisäksi harjaantunutta ammattitaitoa: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Sitä ei tule muutoin kuin harjoittelulla. Eduskuntatyö vaatii myöskin harjaantuneisuutta eduskunnan päätehtävissä eli lakien säätämisessä ja valtion taloudessa, jotta kykenee toimimaan niissä parhaalla mahdollisella tavalla. Kuinka monista poliitikoista ko. harjaantuneisuutta löytyy ?

Eukonkannossa on kyse miehen ja naisen yhteistyöstä. Mikäli yhteistyö ja luottamus eivät suju, niin nainen vatkaa kantotyylistä riippuen mitä hankalimmilla tavoilla ja vaikeuttaa matkantekoa. Luottamuspulatilanteessa vesiesteellä nainen tuuppaa miestä selästä sekä itsensä ja päänsä vedenpinnan yläpuolelle horjuttaen miestä. Eukonkannossa kantajan on totuttava myös siihen, että vaikka kuinka voi päättää suunnan ja nopeuden, niin nainen on aina niskan päällä, kuten miehillä on tilanne kotona muutoinkin :-) Myös eduskuntatyö vaatii yhteistyötä puolueen jäsenien sekä myös muiden puolueiden jäsenien kanssa. Monesti joku on myös ns. niskan päällä sanomassa viimeisen sanan.

Eräässä ehdokkaan TV-mainoksessa sanotaan osuvasti, ”nyt tarvitaan sisua ja vastuunkantoa”. Jokainen voi miettiä, keiden kohdalla tämä toteutuu.

Wife carrier – to the Parliament video

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eukonkanto, eduskunta, sisu

Potkua Suomen talouteen

Tiistai 14.4.2015 klo 15:25 - Taisto Miettinen

EU-jäsenmaksut

EU:lta on vaadittava enemmän ja maksettava vähemmän. Suomi on ollut nettomaksaja jo pitkään (Suomen EU-jäsenmaksut). Suomen nettomaksu on n. 1 miljardi. Monet maat ovat saaneet jäsenmaksuihinsa alennuksen. Suomi on maksanut myös muiden maiden puolesta. Vuoden 2012 uutisen mukaan niitä olisi kertynyt tuolloin jo 2,4 miljardia euroa. Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitus on pelkästään tänä vuonna valtion budjetin mukaan 136 miljoonaa euroa. Suomi ei ole hakenut maksuihin alennusta. Miksi ? Siihen vastatkoon siitä vastuussa olevat tahot.

Tukipaketit

Suomen Kreikan vastuut ovat yli 7 miljardia euroa. Kreikka on lähes maksukyvytön, jolloin Suomen Kreikka lainat ovat lähes arvottomia.

Valtionvarainministeriön raportin 2015 johtopäätökset s. 52 mukaan parempi vaihtoehto nykyistä vakaamman talous- ja rahaliiton luomiselle on pyrkiä vahvistamaan jäsenvaltioiden vastuuta omasta talouspolitiikastaan ja palauttaa no bailout-säännön uskottavuus. No bail-out -periaatteen uskottavuuden varmistaminen edellyttää, että EU:n jäsenvaltion ajautuessa taloudelliseen ahdinkoon unionilla on tosiasialliset edellytykset päästää maa tarvittaessa maksukyvyttömyyden tilaan ja velkasaneeraukseen. Käytännössä tämä edellyttää sellaisten järjestelmien kehittämistä, joiden avulla jäsenvaltion maksukyvyttömyyden taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia voidaan rajoittaa sekä jäsenvaltiossa itsessään että koko euroalueen tasolla.

Perusuomalaiset vastustivat tukipaketteja jo viime eduskuntavaalien aikaan. Tuolloin erään muun puolueen poliitikon mielestä kysymyksessä oli Suomelle hyvä bisnes. Kyllä - hyvä bisnes, kansalle vakuutettiin. Nyt muutkin ovat heräneet todellisuuteen. Kullakin maalla tulee olla vastuu omasta talouspolitiikastaan sekä  Suomen rahasiirrot ulkomaille tulee olla erityistarkkailun kohteena.

Kehitysapu

Kehitysapu kannattaisi antaa suomalaisina palveluina ja tuotteina sekä myös paikan päällä, jotka lisäävät suomalaista työllisyyttä.

Kehitysapua on ehdotettu annettavan osittain myös suoraan kansalaisilta ja yrityksiltä heidän itse valitsemiin kohteisiin, joka olisi verotuksessa vähennyskelpoinen.

Maahanmuutto

Viittaan asian osalta aiempaan blogiini: maahanmuuton kustannukset oikeudenmukaisuusnäkemyksenä .

Pienet yritykset

Monen pienen yrityksen ongelmana on työntekijän palkkaaminen, varsinkin jos valinta osuu väärään henkilöön. Tämä voi tarkoittaa käytännössä yrityksen ajautumista vaikeuksiin ja jopa konkurssiin. Työntekijöiden koeaika tulee voida sopia mikroyrityksissä pitemmäksi sekä irtisanomissuojaan tehdä muutoksia. Myös ALV-rajaa tulee nostaa nykyisestä 8.500 €:sta (2016 10.000 €). 

Jo yli kymmenen vuoden ajan uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001-2012 yli 250 hengen suuryritykset palkkasivat 7164 henkeä. Pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle (yrittäjyys Suomessa). Yrittäjyyden kynnystä on alennettava tukemalla yritystoiminnan aloittamista esim. mahdollisuudella saada ansiosidonnaista päivärahaa yrityksen alkutaipaleella tai laajemmalla starttirahan käyttöönotolla.

Holhouksen ja byrokratian vähentäminen

Yhteiskunnan holhousta ja byrokratiaa tulee vähentää. Näin on esim. kauppojen ja muiden palvelualan yritysten aukioloaikojen osalta. Kauppojen aukioloajat ovat laissa säännelty, josta poikkeaminen vaatii erillisen luvan. Eri kaupat asetetaan laissa eri asemaan. Myös esim. kampaamot joutuvat hakemaan maksullisen poikkeusluvan itsenäisyyspäivän aukioloon. Uskon, että yrittäjät kykenevät itsenäisesti ratkaisemaan sen, kannattaako liikettä pitää auki jonain päivänä vai ei. Laajemmat aukioloajat lisäisivät myös työllisyyttä.

Turha sääntely ja niiden valvonta lisää myös hallinnollisia kustannuksia, joka jää viime kädessä veromaksajan maksettavaksi taikka vyörytetään yrityksen maksamana lopullisille kuluttajille. Sinä siis maksat siitä viime kädessä joka tapauksessa.

Autoverotuksen osalta viittaan aiempaan blogiini: Suomen autoverotuskukkanen historiaan ? 

Työnteko kannustavaksi

Työn vastaanottaminen tai yrittäjäksi ryhtyminen tulee olla kannattavampaa kuin työttömänä olo. Näin ei aina ole. Työttömään saamat lyhytkestoiset työt voivat johtaa tilanteeseen, jossa työnhakija menettää työttömyyskorvauksen ja saa työstä korvauksen, joka on miltei vastaavaa tasoa kuin työttömyyskorvaus. Ko. tilanne ei luonnollisestikaan kannusta työntekoon. Myös etuudet voivat olla epäkannustavia työntekoon.

Yritysverotuksen painopiste

Yhtiöiden verotuksen sijaan painopistettä tulee siirtää osakkaan verotukseen eli tilanteeseen, jossa varoja nostetaan yrityksestä. Mikäli yritykseen jää enemmän rahaa, kannustaa se yrityksiä uusiin investointeihin, joka osaltaan lisää työllisyyttä.

Yhteiskunnan tehokkuus

Tekninen liikenneverkko tulee olla sekä julkisen liikenteen että tieverkoston osalta mahdollisimman tehokas ja ympäristöä säästävä. Tämä tulee esille erityisesti metropolialueella. Jokainen meistä käyttäisi aikaa varmasti muuhun kuin ruuhkissa istumiseen, oli kyse sitten työnteosta tai vapaa-ajasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtion talous, Kreikan tukipaketti, EU-jäsenmaksu

Suomen autoverotuskukkanen historiaan ?

Maanantai 13.4.2015 klo 14:25 - Taisto Miettinen

Autovero otettiin Suomessa käyttöön 1958 voimaan tulleella lailla. Lakia säädettäessä eduskunta ilmoitti ”edellyttävänsä, että vero on vain tilapäinen ja valtion senhetkisestä poikkeuksellisen kireästä rahatilanteesta johtuva ja että verosta pyritään luopumaan etenkin halvemman hintaluokan ajoneuvojen osalta heti, kun valtiontalous antaa siihen mahdollisuuden."

Suomen EU-jäsenyyden myötä käytettynä tuotujen autojen autoveron määrittelyyn otettiin vuoden 1995 alusta käyttöön kaavamainen ikävähennyksen laskentasääntö. Komissio antoi Suomelle virallisen huomautuksen verokohtelusta 1998. 

Vuonna 1997 tehdyn valituksen perusteella EU:n komissio antoi Suomen hallitukselle nootin siitä, että käytetystä autosta peritään selvästi enemmän veroa kuin mitä voidaan ajatelle, että jäljellä olisi vastaavanlaisessa autossa Suomen markkinoilla. Nootin perusteella Suomi teki tarkennuksia autoverolakiin 1999. (Historiaa)

EY-tuomioistuimen päätöksessä 2002 Suomen autoverolain todettiin syrjivän käytetyn auton maahantuojaa ja käytettyjen autojen verotuksen olevan osittain perustamissopimuksen vastaista (C-101/00 Siilin ja KHO 2002:85). Päätöksen perusteella autoverolakia muutettiin vuonna 2003.

EU:n komissio nosti vuonna 2008 EY-tuomioistuimessa kanteen Suomea vastaan autoverosta kannettavan arvonlisäveron eli niin sanotun elv:n (ei-arvonlisävero) vuoksi. EY-tuomioistuin totesi 2009 Suomen valtion rikkoneen verotuksellaan EU-oikeutta (C-10/08). Ratkaisun perusteella maksettu arvonlisävero palautettiin autoverotuksiin, jotka on tehty vuosina 2006-2009  (tulli), Autoveron arvonlisäverotus lopetettiin lakimuutoksella 5/2009.

Moni haki päätöksen C-10/08 perusteella KHO:lta purkua aiempaan autoveropäätökseen aiemmin maahan tuotujen autojen osalta. KHO hylkäsi purkuhakemukset, joka johti vahingonkorvauskanteeseen. KKO ratkaisun 2013:58 mukaan vuosina 2002-2005 EU-alueelta tuotujen käytettyjen autojen autoverosta kannettiin virheellisesti ja EY-lainsäädännön vastaisesti arvonlisäveroa (elv). Korkein oikeus totesi elv-veron EU-oikeuden vastaisuuden niin ilmeiseksi, että valtio oli velvollinen maksamaan sen perusteella vahingonkorvausta (tulli). Asia koskee n. 30.000 (HS) käytetyn auton maahantuojaa.

Autoverolakia muutettiin vuoden 2008 alusta siten, että henkilöautojen autoveroprosentin suuruus porrastettiin auton ominaishiilidioksidipäästöjen perusteella

KHO päätökset (tulli 2014:182 ja 2014:183) mukaan tuontiautojen päästöperusteinen autoverotuskäytäntö voi olla syrjivää Euroopan unionin syrjimättömyysperiaatteen nojalla. KHO toteaa päätöksessä, että menettely, jossa tuontiauton autovero määrättiin hiilidioksidipäästöjen perusteella tekemättä syrjivyysarviointia, on Euroopan unionin oikeuden vastainen. Maahantuotu auto pitää verottaa sillä autoveroprosentilla, joka oli voimassa Suomessa sinä päivänä kun auto on ensirekisteröity toisessa maassa. Vanhempia autoja ei saa verottaa 2008 voimaan tulleiden, ja edelleen huhtikuussa 2012 kiristyneiden, co2-päästöihin perustuvien suurempien autoveroprosenttien mukaan. Tulli saa jatkossa määrätä autoveroa vain sen verran, kuin vastaavassa jo maassa olevassa autossa on veroa jäljellä (prosentilla jolla vastaava auto on aikanaan verotettu).

Eräässä tapauksessa (oma) maahan on tuotu autot vuosina 2003 ja 2004. Verotuspäätöksistä on tullin, hallinto-oikeuden ja KHO päätökset. Tämän jälkeen niistä on tehty C-10/08 perusteella purkuhakemus KHO:een, joka on hylätty. Päätöksen KKO 2013:58 jälkeen asiasta on tehty korvaushakemus, jossa odotetaan edelleen aiheettomasti perityn veron palautusta. Aikaa aiheettomasti maksetun veron palauttamiseen on kulunut siten jo yli 11v, joka on EU-säännösten vastaisesti ollut valtiolla ”lainassa”.

Suomen valtio on pitänyt ”kynsin ja hampain” kiinni autoverotuslinjastaan, jonka on todettu olleen useita kertoja EU-oikeuden vastainen. Valituskäsittelyihin on kulunut kansalaisilta sekä viranomaisilta miljoonia työtunteja, joka on ollut täysin hukkaan heitettyä aikaa siihen verrattuna, että Suomen säännökset vastaisivat EU-oikeutta. Jääräpäisyys-linjanveto on maksanut "maltaita" yhteiskunnalle ja viime kädessä veronmaksajille. Perussuomalaisten ajamalla autoverotuksen poistamisella tästäkin byrokratiasta ja kuluerästä sekä kansalaisten ”kyykyttämisestä” päästäisiin eroon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: autovero, byrokratia

Ei saa kiusaa - osa 2

Sunnuntai 12.4.2015 klo 8:27 - Taisto Miettinen

Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelman pääteemojen mukaan ”Monesti kiusaajia ovat myös viranomaiset, jotka kohtelevat kansalaisia epäoikeudenmukaisesti esimerkiksi pompottelemalla heitä luukulta toiselle. Myös turha sääntely voidaan nähdä kiusaamisena.”

Hyvän hallinnon periaatteet määritellään hallintolaissa, jonka 6 §:n (hallinnon oikeusperiaatteet) mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Monilla on ollut ongelmia saada vastauksia esittämiinsä kysymyksiin sekä yleensä tietoa siitä, kuka vastaa ko. asian käsittelystä. Hallintolain 8 §:n (neuvonta) mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin.  Tiedusteluihin vastaaminen saattaa kuitenkin kestää, jos vastauksen vaikeassa asiassa ylipäänsä saa. Vastuuta vyörytetään helposti muille.

Asia ei aina etene asianosaisen näkemyksen mukaisesti joutuisasti. Näitä ongelmatilanteita on ollut kansalaisilla mitä moninaisempia esim. lupa-asioissa ja etuuksien saamisessa. Hallintolain 23 §:ssä on määritelty mm. käsittelyn viivytyksettömyys: Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Vastaavasti valtion virkamieslain 14 §:n mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Viivytyksettömyys on melko joustava käsite, kuten monet ovat valitettavasti asian käsittelyssään huomanneet.

Mikäli virkamies ei ole toiminut asiassa lain mukaisesti, on kansalaisella hallintolain 53a §:n mukaan mahdollisuus hallintokantelun tekemiseen. Viranomaisen, siihen palvelussuhteessa olevan tai muun julkista hallintotehtävää hoitavan lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä voi jokainen tehdä hallintokantelun toimintaa valvovalle viranomaiselle.

Kanteluita voi tehdä mm. aluehallintovirastolle sekä eduskunnan oikeusasiamiehelle. Hyvin tyypillistä on, että ratkaisun lopputuloksena se, että kanteluviranomainen kiinnittää enintään viranomaisen huomiota johonkin puutteeseen asian käsittelyssä, jonka jälkeen asia on loppuun käsitelty. Tämä ei kovinkaan paljon ”lämmitä” kansalaista, joka ei ole saanut esim. asiaansa käsiteltyä joutuisasti, vaan on kärsinyt siitä vahinkoa ja saanut ”harmaita hiuksia”. Kynnys virkamiehen vahingonkorvausvelvollisuuteen on melko suuri.

Politikoilla on vastuu menettelystään, joka punnitaan normaalisti 4 vuoden välein. Mikäli luottamusta ei ole, niin ehdokkuus ei tuota valintaa. Virkamiehen virka on käytännössä yleensä pysyvä. Virkamiehet saattavat käyttää valtaansa virheellisesti, mutta virkamiesten vastuu on kuitenkin minimaalinen. Hyvin harvoissa tilanteissa kantelu johtaa tosiasiallisiin seuraamuksiin, saati sitten viran menetykseen. Yksittäisellä asialla ja sen joutuisuudella voi olla yksittäiselle kansalaiselle suuri merkitys. Virkamiesten vastuukynnys on näkemykseni mukaan liian alhainen.

Asiaan voidaan puuttua myös muutoin. Meidän lupamenettelymme on paisunut liian suureksi. Sääntelyä, byrokratiaa ja yhteiskunnan holhousta tuleekin vähentää, jolloin virkamiehet voivat panostaa muihin tehtäviin. Näin on esim. kauppojen ja muiden palvelualan yritysten aukioloaikojen osalta. Kauppojen aukioloajat ovat laissa säännelty, josta poikkeaminen vaatii erillisen luvan. Eri kaupat asetetaan laissa eri asemaan. Myös esim. kampaamot joutuvat hakemaan maksullisen poikkeusluvan itsenäisyyspäivän aukioloon. Nuo kustannukset siirtyvät viime kädessä kuluttajien maksettavaksi. Sääntely lisää myös turhia hallinnollisia kustannuksia, jota ovat myös viime kädessä veronmaksajien kustantamia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiusaaminen, virkamiehet

Ei saa kiusaa - osa 1

Lauantai 11.4.2015 klo 8:03 - Taisto Miettinen

Koulukiusaaminen on pahan mielen aiheuttamista, joka on tahallista, toistuvaa ja kohdistuu suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen. 

Olen joutunut seuraamaan erittäin läheltä koulukiusaamistapauksia. Eräässä tapauksessa koulukiusaaminen (oppilas-oppilas) johti siihen, että oppilas pinnasi erittäin usein koulusta joko koko päivän taikka kesken koulupäivän. Oppilas jätti peruskoulun kesken. Koulukiusaamisen jäljet ovat edelleenkin havaittavissa yli 30 vuoden jälkeen. Eräässä toisessa lähiaikoina tapahtuneessa tapauksessa ammattikoulu jäi kesken. Koulukiusaamisen takia henkilö alkoi luulla harhoja siitä, että häntä tarkkaillaan koulun lisäksi jopa kotona ja puhelimessa. Koulukiusaaminen johti siihen, että hän joutui suljetulle nuorisopsykiatriselle osastolle hoitoon useiksi viikoiksi. Molemmissa tilanteissa kyse oli lapsen/nuoren "erilaisuudesta", joka johti koulutovereiden hylkimisreaktioon. Molemmat lapset olivat ujoja, hiljaisia ja kilttejä oppilaita.

Kiusaaminen voi tapahtua myös oppilaan ja opettajan välillä. Eräässä tapauksessa alakoulun opettaja otti erään oppilaan ”silmätikukseen” siten, että kohdisti moitteita oppilaaseen koko luokan edessä. Oppilas koki koulun käynnin erittäin vastenmielisenä ja alkoi pinnaamaan koulusta. Tilanne ratkesi opettajan kouluvaihdokseen. Kiusaaminen voi kohdistua myös opettajaan. Olen toiminut opettajana tarkkailuluokilla 80-luvulla. Opettajan työ ko. luokilla oli niin rankkaa, että opettajat tarvitsivat hengähdystaukoja myös kesken lukukausia. Näitä sijaisuuksia riittikin ja ymmärrän hyvin ko. työn rankkuuden ja opettajien ”akkujen lataamisen”.

Työpaikkakiusaaminen (työntekijä-työntekijä sekä esimies-työntekijä) johtaa myöskin samanlaisiin tilanteisiin. Eräänä kiusaamisen muotona on rasistisuus. Kiusaaminen johtaa henkiseen pahoinvointiin sekä koulusta/työstä poissaoloihin. Se voi johtaa myös erittäin radikaaleihin tehoihin, joita ovat mm. koulu- ym. surmat (esim. Jokela) sekä itsemurhat. 

Kiusaamistilanteisiin voivat tulla sovellettavaksi useat rikosalain säännökset, joita on käsittele tässä. Sen sijaan lähden asiassa perustuslain säännöksistä. Ihmisten perusoikeudet on säännelty perustuslaissa. Perustuslain 10 §:n (Yksityiselämän suoja) mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Perustuslain 12 § (sananvapaus) mukaan jokaisella on sananvapaus (= vapaus sanoa tai olla sanomatta). Perustuslain 16 § (sivistykselliset oikeudet) mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Perustuslain 19 §:n (oikeus sosiaaliturvaan) mukaan julkisen vallan on edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Perustuslain 22 §:n (perusoikeuksien turvaaminen) mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Valtion tulee taata terveellinen ja turvallinen elinympäristö työllisyyden (perustuslaki 18 § oikeus työhön) lisäksi. Tämä lähtee lainsäädännöstä, joka on eduskunnan tehtävä. Yleensä vastuu sysätään kunnille, kouluille ja työpaikoille. Yhteiskunnan on toimittava tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti ikään, sukupuoleen, taloudelliseen asemaan taikka syntyperään katsomatta. Erityisesti tämä kohdistuu lapsiin/nuoriin, vanhuksiin ja muihin, jotka eivät kykene itse ajamaan omia asioitaan. Kansalaisia on tarvittaessa tuettava ennaltaehkäisevästi. Ennaltaehkäisevällä työllä säästetään myös valtion ja kuntien kustannuksia pitkän aikavälin tarkastelussa jälkikäteisiin toimenpiteisiin nähden. Ihmisten erilaisuus on rikkaus, ei rasite, jota tulee suvaita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulukiusaaminen, työpaikkakiusaaminen

Arjesta vieraantuneet poliitikot - Kyllä näin on !

Perjantai 10.4.2015 klo 11:19 - Taisto Miettinen

Kansan syvissä riveissä nähdään, että päättäjät, kuten kansanedustajat ja ministerit ovat vieraantuneet kansan arjesta. Kyllä näin on ! Tätä osoittaa annetut lausunnot esim. palkan osalta  sekä tehty EVA tutkimus.

Poliittisiksi päättäjiksi on toivottu ihmisiä, jotka tuntevat ja tietävät pienituloisten ihmisten todellisuuden. On myös katsottu, että suomalaisessa yhteiskunnassa puuttuu tahto jakaa hyvinvointia heikko-osaisille(YLE uutiset). 

Blogipalstoilla on esitetty ehdokkaiden perusteluita sille, kuinka ehdokkaat eivät olisi vieraantuneet kansan arjesta vaalityötä tehdessään. On selvää, että vaalityö voi olla rankkaa työtä ja samalla oppii arvostamaan siinä tehtyä työtä pienine osakokonaisuuksineen. Se, että jakaa esitteitä rappukäyvissä ja toreilla sekä juttelee ihmisten kanssa, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ehdokas ko. lyhyenä aikana palautuisi vähäosaisten arjen tuntemiseen pitemmäksi aikaa. 

Taitoja ei opita hetkessä. Tärkeintä on mahdollisimman monipuolinen harjoittelu ja runsas toistojen määrä. Uuden taidon oppimiseen tarvitaan noin 10 000 toistoa. Näin on mm. itsepuolustuksessa ja muussakin urheilussa.

Sisäistäminen lähtee myös toistoista. Kuukauden kestävä vaalirutistus ei tee ehdokkaasta vähäosaisen arjen tuntijaa, vaikka jonkinlaista näkemystä siitä tulisikin. Pikainen piipahdus 4 vuoden välein vähäosaisten arjen murheissa hälvenee melko pian, jos siihen ei ole kosketuspintaa jokapäiväisessä elämässä. Vähäosaisten arjen tunteminen tulee selkärangasta tai ns. äidinmaidosta, jos sitä on elänyt tai elää sen keskellä.

Vastaava tilanne on, jos loukkaat esim. jalkasi siten, että et pääse kävelemään. Voi sitä autuutta, kun siitä paranee. Tuossa tilanteessa osaa jälleen arvostaa kävelyyn kykenemistä. Tämä arvostus kuitenkin hiipuu pikku hiljaa pois. Kuinka monesti ajattelet loukkaantumiseen jälkeen, että onpa ihanaa kyetä kävelemään ? Meillä on vammaisia, jotka eivät siihen kykene, joka päivä.

Olen itse kasvanut vähävaraisissa olosuhteissa sekä tyytyväinen tuohon elämään ja siitä syntyneeseen näkemykseen. Minulla on edelleenkin vahva kosketuspinta vähävaraisiin ja esim. vammaisiin.

Perustuslain 22 §:n mukaan "Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen." Valtion tulee luoda hyvät puitteet kansalaisten hyvinvoinnille tasapuolisesti.  Toivon, että tämä tavoite toteutuu vaaleissa myös vähäosaisilla ja vammaisilla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vieraantuminen, pienituloiset, vammaiset

Oikeudenmukaisuus vaaliteemana - mutu

Torstai 9.4.2015 klo 13:19 - Taisto Miettinen

Monen ehdokkaan vaaliteemana on oikeudenmukaisuus. Mitä oikeudenmukaisuus oikein tarkoittaa? Oikeudenmukaisuus tarkoittaa oikeamielisyyttä, sitä mikä vastaa yleistä oikeuskäsitystä. 

Oikeudenmukaisuuden käsite on hyve, joka on mm. aikaan, paikkaan ja kulttuuriin sidottua.  Esim. Islamilainen ja länsimainen oikeudenmukaisuuden käsite poikkevat olennaisesti toisistaan. Oikeudenmukaisuus riippuu oikeuskäsityksestä, joka on subjektiivinen asia ja se vaihtelee laajasti puhujasta riippuen. Kansanomaisesti sitä voitaneen pitää oikeamielisenä ajatteluna, joka lähtee subjektiivista eli henkilön omista arvostusnäkökohdista. Subjektiivinen oikeuskäsitys voi olla kuitenkin ristiriidassa yleisen oikeuskäsityksen / lain kanssa. Tieto on siten valtaa myös yleisessä oikeudenmukaisuudessa. Jos henkilö ei tiedä ”oikeuden” puitteita (=lakia), kuinka hän voi toimia sen”mukaisesti” ?

Oikeudenmukaisuudesta tulee hetimiten mieleen eräs valitettava tapaus, jota olin hoitamassa asiamiehenä. Kunnan viranomaiset tekivät aikoinaan päätöksen huostaanotossa, jota esitettiin kunnan sosiaalilautakunnan kokouksessa kiireellisesti hyväksyttäväksi ennen lainmuutosta, jossa asiat siirtyivät hallinto-oikeuden päätettäväksi. Olin asiaan osallisen avustaja lautakunnan kokouksessa, jossa toin ilmi toisen asiamiehen kanssa mm. sen, kuinka huostaanottoesitys on syvästi ristiriidassa oikeuskäytännön ratkaisujen kanssa. Lautakunta päätti kuitenkin yksimielisesti huostaanotosta ilman esim. lisäselvitysten pyytämistä. Lautakunnan päätös kumoutui myöhemmin, voi sanoa, että 10-0 hallinto-oikeudessa. Perheelle aiheutettiin suuri tragedia ko. asian käsittelyn aikana, jolloin myöskin lapsen koulumenestys kärsi siten, että lasta oltiin seuraavaksi siirtämässä samojen virkamiesten toimesta hetimiten miltei väkisin apuluokalle. Perhe ei tähän oikeutetusti suostunut. Lapsen koulumenestys palautui ennalleen rasittavan oikeusprosessin jälkeen.

Muistikuvani mukaan lautakunnan puheenjohtajana toimi henkilö, joka mainosti kunnallisvaalien vaaliteemoinaan oikeudenmukaisuutta. Minulle ko. teema kuullosti hänen kohdallaan erittäin huvittavalta ja samalla surulliselta. Voin perustellusti kysyä sitä, mitä oikeudenmukaisuus oli tässä yksittäisessä tapauksessa ja hänen kohdallaan ? Se ei toteutunut ainakaan ko. perheen ja lapsen osalta. Syynä oli luonnollisesti tietämättömyys oikeuden-mukaisista säännöksistä.

Voiko oikeudenmukaisuutta olla ilman tietoisuutta säännöksistä ? Verrataanpa asiaa lääkäriin. Maallikkona voin kommentoida, diagnosoida ja tehdä oletuksia jonkun sairaudesta. Minulla ei ole kuitenkaan minkäänlaista kompetenssia arvioida lopullista diagnoosia ja oikeaa lääkitystä asiaan, vaan sitä varten ovat alan ammattilaiset. Oikeudenmukaisuus vaatii myöskin tietoisuutta oikeuden mukaisesta ”pelikentästä”, kuten lääketieteellinen parantaminen lääketieteestä, jotta sitä kykenee hoitamaan ammattitaitoisesti. No, joka tapauksessa oikeudenmukaisuus näyttää ja kuulostaa hyvältä vaaliteemalta mutu-tuntumallakin. Toinen asia on se, miten se käytännössä hoituu, ottamatta kantaa yksittäisiin tilanteisiin

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oikeudenmukaisuus

Suomen alkoholipolitiikka tappaa

Keskiviikko 8.4.2015 klo 13:04 - Taisto Miettinen

”Turhia kuolemantapauksia on kertynyt lisää viime vuosina niin, että määrä on jo yli 400 kuolemaa.”Viranomaisten mukaan ”Ne johtuvat EU:n lainsäädännöstä.” ”Kuolleisuus kymmenkertaistui yhdessä vuodessa EU-jäsenyyden myötä.” Vanhempi  lehtikirjoitus  kuolemista.

Syynä voidaan katsoa olevan myös EU-säännösten sijaan Suomen alkoholipolitiikka. Eurooppalaisella alkoholin hinnoittelulla nämäkin kuolemat olisi ollut vältettävissä. Alkoholin ongelmakäyttäjät eivät välitä, sisältääkö alkoholin sijaan edullinen tuulilasinpesuneste humalan aiheuttavaa etanolia eli tavallista alkoholia vai myrkyllistä metanolia.

Korvikealkoholeiksi tai alkoholin korvikkeiksi kutsutaan alkoholia sisältäviä aineita, joita ei ole tarkoitettu juotavaksi, mutta joita siitä huolimatta käytetään myös päihteinä. Korvikealkoholeja on käytetty siitä syystä, että ne ovat olleet helpommin saatavilla tai halvempia kuin juotavaksi myyty alkoholi. Suomessa arvioidaan olevan noin 1 000 vakinaista ja 3 000 – 5 000 satunnaista korvikealkoholin käyttäjää. Korvikealkoholi on viime vuosina aiheuttanut noin 50 kuolemantapausta vuosittain (artikkeli).

Alkoholin hinnoittelu johtaa myös alkoholin käytön kasvuun. Virossa alkoholi on huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa. Tämä johtaa viinaturismiin ja suuriin kotivarastoihin. Suurien kotivarastojen vuoksi kohtuukäyttäjä-suomalaiset juovat enemmän verrattuna siihen, että alkoholia ostettaisiin vain tarpeen mukaan. Tämä "tissuttelu" on faktaa monen ihmisen kohdalla. Verotulot Viroon - haitat Suomeen politiikka.

Alkoholipolitiikassa ja sen verotuksen ylläpidossa sekä saatavuudessa viitataan usein koko Suomen kansan rappeutumiseen.  Yleensä selityksenä ja ongelmana ovat ne muut henkilöt. Ketkä muut, jos se ei ole näin kenenkään omalla kohdalla ? Kyse on ilmeisesti vain ongelmakäyttäjistä, jotka sanelevat Suomen alkoholipolitiikan ylläpidon ja sen verotuksen sekä sen, mistä kaupoista sitä voidaan ostaa. Ne samat henkilöt, jotka juovat korviketta alkoholin sijaan ? 

Koko väestöön suuntautuvan alkoholipolitiikan perusteluiden mukaan juomisen riskit eivät kosketa vain pientä vähemmistöä.  Erään tutkimuksen mukaan työssäkäyvistä miehistä noin 20 % ja naisista noin 10 % on alkoholin ongelmakäyttäjiä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alkoholipolitiikka

Vaalimainosfarssi Espoossa - ministerinkin mainokset poistettiin

Keskiviikko 25.3.2015 klo 0:46 - Taisto Miettinen

Vaalimainosfarssi - ministerinkin vaalimainokset poistettiin. Jatkuuko farssi Vantaalla?

Valtiolla on ohje vaalimainosten sijoittamisesta liikenneväylien varrelle, jossa todetaan mm. että vaaleja koskevalla ulkomainoksella voi olla tärkeä merkitys vaalityössä. Vaalimainokset voidaan ohjeen mukaan sijoittaavaltion omistamien liikenneväylien varrelle, joita liikenneväyliä on mm. kaupunkien sisällä. 

Maantielain mukaan vaaleja koskevat ilmoitukset saa asettaa paikalleen aikaisintaan yhtä kuukautta ennen asianomaista tilaisuutta (varsinainen vaalipäivä). Tuo päivä on ollut viime viikon torstai 19.3, jonka jälkeen niitä on asennettu paikoilleen liikenneviraston ohjeen ja valtion tieverkoston kartan perusteella. Maanantaina 23.3 Espoossa poistettiin lukuisa määrä vaalijulisteita Espoon kaupungin toimesta.

Tänään paikan päällä saamani tiedon mukaan Espoon kaupungin teknisen yksikön päällikkö on ohjeistanut teknisen yksikön työntekijöitä poistamaan kaikki Espoon alueella olevat vaalimainokset. Teknisestä yksiköstä oli informoitu päällikköä tiellä olevan hiekan keräämisen kiireistä, mutta vaalijulisteiden poistaminen oli mennyt kiireellisyydessä hiekan keräämisen edelle. Käskyn mukaisesti teknisen yksikön henkilöitä valjastettiin vaalijulisteiden poistoon teiden varsilta. Vaalijulisteita poistettiin siten myöskin valtion teiden osalta, joiden hoito kuuluu ELY-keskukselle. Vaalimainoksia on poistettu Espoossa mm. valtion omistamilta Vanhalta Turuntieltä sekä Kauklahdenväylältä sekä joukossa on ollut myös mm. nykyisen ministerin vaalijulisteita.

Espoon kaupunki on siten poistanut vaalijulisteita teiltä, joita se ei edes omista/hallitse. Teknisen yksikön päällikkö myönsi tänään tehneensä asiassa virheen. Käskyn peruuttamisen perusteella teknisen yksikön työntekijät lähtivät palauttamaan poisvietyjä vaalimainoksia paikoilleen. Kaupungin varikolla oli suuri määrä poistettuja vaalijulisteita, jotka olivat poiston, siirron ja varastoinnin yhteydessä vahingoittuneet.

Tänään saamani tiedon mukaan Vantaan kaupunki / teknisen yksikön päällikkö on informoinut vastaavasti poistavansa kaikki Vantaan alueella olevat vaalijulisteet. Teknisen yksikön päällikön mukaan eri puolueiden kanssa olisi sovittu siitä, ettei Vantaan alueelle asenneta vaalijulisteita. Tiedossani ei ole tämän ”sopimuksen” yksityiskohtia.

Vantaan kaupungin näkemyksen mukainen mahdollinen suullinen sopimus sitoo luonnollisesti siitä sopivia osapuolia oikeustoimilain mukaisesti. Sen sijaan sopimus ei sido muita, siihen osallistumattomia osapuolia. Vantaan kaupunki ei omista valtion teitä, joten Vantaan kaupunki ei voi sopia sitovasti asiasta ilman tien omistavan valtion suostumusta. Valtio ei ole tällaista tietääkseni ilmoittanut sovitun, vaan vaalimainontaa koskee (tänä vuonna annettu) edellä mainittu ohje. Nähtäväksi jää, toistuuko Espoon farssi myös Vantaalla. Asialla on tietysti työllistävä vaikutus sekä Vantaan kaupungille, että eduskuntavaaliehdokkaille, kuten Espoossakin tapahtui.

Asiaa sääntelee myös muu lainsäädäntö. Rikoslaki 35:1 mukaan joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava vahingonteosta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Vahingonkorvauslaki 2:1 mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Lain 5:1 mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Erikoista asiassa on myös se, että valtion tiekartaston mukaan esim. Espoon Finnoontie olisi valtion omistama tie. Vastaava ilmoitus on saatu myös liikennevirastosta puhelimitse. Espoon kaupungin mukaan Finnoontie kuuluu kaupungille, jolla on myös sitä koskeva kartta. Kartta on lisätty kaupungin internet-sivuille vasta maanantaina 23.3. Kumpi kartta ja saatu tieto on oikea ? Ilmeisesti ehdokkaiden edellytetään ristiriitaisessa informaatiotilanteessa selvittävän maanomistusta maanmittauslaitokselta ?

Meillä on ollut viimeksi EU-vaalit 2014 ja kunnallisvaalit 2012. Vaaleja on ollut myös lukuisia kertoja aiemminkin. Luulisi vaalimainosasioiden hoidon olevan jo tuttua toimintaa kuntien ja kaupunkien virastoissa.

Asiassa on myös jotain positiivista: Virkamies myöntää tehneensä virheen sekä vaalityötä varikolla. Kiitos Espoon kaupungin ystävällisille ja avuliaille miehille ja naisille Mikkelän varikolla, jotka joutuvat toimimaan asiassa vain annettujen käskyjen mukaisesti.

Espoon kaupungin Vaalien ulkomainonnan ohjeet 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalimainos ministeri

Luottamustehtävien jakoon pelisäännöt

Tiistai 3.3.2015 klo 22:44 - Taisto Miettinen

Mielipidekirjoitus julkaistu Kaunis Granissa 3/2015 s. 11

Kauniaisten kunnanvaltuusto käsitteli valtuuston puheenjohtajiston ja kaupunginhallituksen jäsenten valintaa kokouksessaan 2.2.2015. Esitin valtuuston kokouksessa, että vanha puheenjohtajisto jatkaisi. Puheenvuorossa toin esille sen, että puheenjohtajien paikat tulee jakaa tasapuolisesti suurimpien puolueiden kesken siten, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja on RKP:stä (suurin puolue) ja valtuuston puheenjohtaja kokoomuksesta (toiseksi suurin). Näin asian tulisi tasapuolisuuden nimissä ollakin.

RKP ja Kokoomus esittivät viime Kaunis Granin numerossa erilaisia näkemyksiä valtuuston puheenjohtajuudesta sopimisesta. Haastattelusta ilmeni, että puheenjohtajan vaihdoksesta olisi RKP:n mukaan sovittu 2 vuotta sitten. Kokoomus puolestaan välillisesti katsoo, ettei tällaisesta ole sovittu. Todettakoon, että ainakaan Perussuomalaisten valtuustoryhmällä ei ole ollut tiedossa minkäänlaista sopimusta valtuuston puheenjohtajuuden vaihdosta.

Mielestäni asiassa on kyse yleisellä tasolla suuresta ongelmasta eli päätöksenteon avoimuudesta. Moni kannattaa puheissaan päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Kaiken päätöksenteon tulisi ollakin avointa, mikäli kyse ei ole salassa pidettävästä seikasta taikka vastaavasta syystä. Näin asioiden tulisi olla myös puoluepolitiikassa, varsinkin silloin, kun on kyse kaikkiin liittyvistä asioista ja vielä kuntalaisiin liittyen. En näe nykyaikaiseksi enkä avoimeksi sitä Kauniaisten luottamushenkilöiden noudattamaa epämääräistä käytäntöä, että paikkajaoista sovitaan salaisesti suurimpien puolueiden kesken ja annetaan jäljelle jääneet paikat pienille puolueille keskenään sovittavaksi.

Lähiseudulla mm. ainakin Espoossa ja Kirkkonummella on kaupungin johtosäännöissä määritelty kaupunginhallituksen nimittämä kaikkien eri puolueiden edustajista koostuva paikkajakotoimikunta, joka pisteytysten perusteella sopii keskenään luottamustehtävien jaosta avoimesti eri puolueiden/henkilöiden saamien paikkojen/äänien perusteella. Näin tulisi Kauniaisissakin menetellä salaisten sopimusten sijaan, jos asioissa halutaan myös käytännössä olla avoimia. Epäselvyyksien välttämiseksi sekä avoimuuden lisäämiseksi tulen jatkossa jättämään valtuuston kokouksessa aloitteen paikkajakotoimikunnan perustamisesta Kauniaisiin. Nähtäväksi jää, kuinka avoimia Kauniaisissa käytännössä halutaan olla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuusto. luottamusmies, Kaunis Grani

Oikeudenmukaisuus, oikeusturva ja oikeusvarmuus Suomessa - Perusoikeuksiesi hinta?

Torstai 19.2.2015 klo 23:15 - Taisto Miettinen

Kuinka paljon sinun perustuslain suojaamat perusoikeutesi maksavat?

Tapaus Anneli Auer tulee jäämään Suomen rikoshistoriaan erittäin erikoisena tapauksena. Tapauksessa voidaan oikeutetusti miettiä oikeudenmukaisuuden, oikeusturvan ja oikeusvarmuuden toteutumista.

2010 käräjäoikeus syyllinen 2-1

2011 hovioikeus syytön 3-0

2013 käräjäoikeus syyllinen 2-1

2014 hovioikeus syytön 2-1

Syytön 7 – syyllinen 5

Asian käsittely on kestänyt monta vuotta, oikeuden todeten vuorotellen Auerin syyllistyneen murhaan ja välillä todeten syyttömyyden. Monet ratkaisut, samoin kuin viimeinen ratkaisu on syntynyt äänestyksellä 2-1. Kullakin tuomarilla on oma henkilökohtainen näkemys tilanteesta. Kysymys on näyttökynnyksen arvioinnista. Mikäli yksi tuomareista olisi ollut toinen henkilö, olisi jutun lopputulos voinut olla erilainen ja Auer olisi tuomittu murhasta elinkautiseen. Toteutuuko kansalaisten oikeusturva 2-1 äänestyspäätöksillä ? Emme voi kuvitellakaan, mikä henkinen taakka ja epävarmuus omasta elämästään vuosia kestäneestä syyllinen-syytön pallottelusta Auerille on koitunut. Oikeusturvan ja oikeusvarmuuden toteutuminen suomalaisessa oikeusjärjestelmässä?

Auer on ollut asian vuoksi vangittuna syyttömänä yli 600 pv eli miltei 2 vuotta. Auer on ollut väkisin erossa hänelle läheisistä henkilöistä ja normaalista elämästä, samoin kuin yritystoiminnan harjoittamisestaan. Henkilön perusoikeuksia on rajattu. Saako henkilö niihin oikeutta rahakorvauksella ? Auerilla on 4 lasta. Mikä on vanhemman suhde lapsiinsa ja lasten suhde vanhempaansa, kun lapset ovat saaneet seurata oman vanhempansa asian käsittelyä aitiopaikalta monissa kuulusteluissa ja julkisuudessa. Varmaa on, ettei oikeudenmukaisuus toteudu tällä saralla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oikeudenmukaisuus, oikeusvarmuus, anneli auer

Vanhemmat kirjoitukset »