Ei saa kiusaa - osa 1

Lauantai 11.4.2015 klo 8.03 - Taisto Miettinen

Koulukiusaaminen on pahan mielen aiheuttamista, joka on tahallista, toistuvaa ja kohdistuu suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen. 

Olen joutunut seuraamaan erittäin läheltä koulukiusaamistapauksia. Eräässä tapauksessa koulukiusaaminen (oppilas-oppilas) johti siihen, että oppilas pinnasi erittäin usein koulusta joko koko päivän taikka kesken koulupäivän. Oppilas jätti peruskoulun kesken. Koulukiusaamisen jäljet ovat edelleenkin havaittavissa yli 30 vuoden jälkeen. Eräässä toisessa lähiaikoina tapahtuneessa tapauksessa ammattikoulu jäi kesken. Koulukiusaamisen takia henkilö alkoi luulla harhoja siitä, että häntä tarkkaillaan koulun lisäksi jopa kotona ja puhelimessa. Koulukiusaaminen johti siihen, että hän joutui suljetulle nuorisopsykiatriselle osastolle hoitoon useiksi viikoiksi. Molemmissa tilanteissa kyse oli lapsen/nuoren "erilaisuudesta", joka johti koulutovereiden hylkimisreaktioon. Molemmat lapset olivat ujoja, hiljaisia ja kilttejä oppilaita.

Kiusaaminen voi tapahtua myös oppilaan ja opettajan välillä. Eräässä tapauksessa alakoulun opettaja otti erään oppilaan ”silmätikukseen” siten, että kohdisti moitteita oppilaaseen koko luokan edessä. Oppilas koki koulun käynnin erittäin vastenmielisenä ja alkoi pinnaamaan koulusta. Tilanne ratkesi opettajan kouluvaihdokseen. Kiusaaminen voi kohdistua myös opettajaan. Olen toiminut opettajana tarkkailuluokilla 80-luvulla. Opettajan työ ko. luokilla oli niin rankkaa, että opettajat tarvitsivat hengähdystaukoja myös kesken lukukausia. Näitä sijaisuuksia riittikin ja ymmärrän hyvin ko. työn rankkuuden ja opettajien ”akkujen lataamisen”.

Työpaikkakiusaaminen (työntekijä-työntekijä sekä esimies-työntekijä) johtaa myöskin samanlaisiin tilanteisiin. Eräänä kiusaamisen muotona on rasistisuus. Kiusaaminen johtaa henkiseen pahoinvointiin sekä koulusta/työstä poissaoloihin. Se voi johtaa myös erittäin radikaaleihin tehoihin, joita ovat mm. koulu- ym. surmat (esim. Jokela) sekä itsemurhat. 

Kiusaamistilanteisiin voivat tulla sovellettavaksi useat rikosalain säännökset, joita on käsittele tässä. Sen sijaan lähden asiassa perustuslain säännöksistä. Ihmisten perusoikeudet on säännelty perustuslaissa. Perustuslain 10 §:n (Yksityiselämän suoja) mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Perustuslain 12 § (sananvapaus) mukaan jokaisella on sananvapaus (= vapaus sanoa tai olla sanomatta). Perustuslain 16 § (sivistykselliset oikeudet) mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Perustuslain 19 §:n (oikeus sosiaaliturvaan) mukaan julkisen vallan on edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Perustuslain 22 §:n (perusoikeuksien turvaaminen) mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Valtion tulee taata terveellinen ja turvallinen elinympäristö työllisyyden (perustuslaki 18 § oikeus työhön) lisäksi. Tämä lähtee lainsäädännöstä, joka on eduskunnan tehtävä. Yleensä vastuu sysätään kunnille, kouluille ja työpaikoille. Yhteiskunnan on toimittava tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti ikään, sukupuoleen, taloudelliseen asemaan taikka syntyperään katsomatta. Erityisesti tämä kohdistuu lapsiin/nuoriin, vanhuksiin ja muihin, jotka eivät kykene itse ajamaan omia asioitaan. Kansalaisia on tarvittaessa tuettava ennaltaehkäisevästi. Ennaltaehkäisevällä työllä säästetään myös valtion ja kuntien kustannuksia pitkän aikavälin tarkastelussa jälkikäteisiin toimenpiteisiin nähden. Ihmisten erilaisuus on rikkaus, ei rasite, jota tulee suvaita.